Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Pesonen, Sinikka 
Otsikko:Luonto liiketoiminnassa ja ekologia elämäntavassa : kertomuksia muutoksen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 279
Sarjan numero:A-279
Vuosi:2006  Väitöspäivä: 2006-10-20
Aine:
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [870 KB]
Asiasanat:Business economics; Ecology; Ekologia; Elämäntapa; Environmental policy; Liiketalous; Luonto; Nature; Way of life; Ympäristöjohtaminen
Kieli:fin
Bibid:337653  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:952-488-060-1
Tiivistelmä (fin):Ympäristöjohtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksessa on todettu muutoksien tarpeellisuus luonnon käsitteellistämisessä. Aikaisempi tutkimus on osoittanut että organisaatio- ja johtamistutkimus ei ole kyennyt ottamaan huomioon ympäristökysymysten asettamia haasteita ja todennut uusien käsitteellistyksien tarpeellisuuden organisaatioteoriassa. Tutkimus on todettu tiedonintresseiltään tekniseksi ja kontrolliin tähtääväksi, eikä pelkästään ympäristökysymysten sisällyttämisen johtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksen perinteiseen agendaan ole nähty olevan riittävää. Yrityksissä käyttöönotettujen ympäristöjohtamisen käytäntöjen on todettu pääosin tukevan toiminnan jatkumista ’business as usual’ –periaatteella ilman olennaisia luonnonympäristöä hyödyttäviä muutoksia.

Tämä tutkimus paikantuu ympäristöjohtamisen tutkimuskenttään siten, että se pyrkii osaltaan vastaamaan aikaisemman tutkimuksen peräänkuuluttamaan radikaalien käsitteellisten muutosten tarpeeseen. Tutkimus tarkastelee muutoksen mahdollisuuksia ja sitä, miksi muutoksia näyttää olevan niin vaikea saada aikaan. Tutkimus käsittelee muutoksen tematiikkaa sekä luonnon käsitteellistämisessä että elämäntapaan liittyvänä identiteetin muutosprosessina. Tutkimus tuo esiin, miten ympäristökysymysten tuomat muutoshaasteet on kohdattu organisaatio-, johtamis- sekä kulutustutkimuksissa ja pohtii luonnon käsitteellistyksiä koskevan diskurssiivisen muutoksen mahdollisuuksia tässä kontekstissa. Toinen temaattinen kokonaisuus muodostuu muutoksen mahdollisuuksien analysoinnista yksilö-, yhteisö- ja kultuurisen tason ilmiöinä. Tämä tarkastelu nojaa sellaisista organisaatioista kerättyyn empiiriseen aineistoon, joissa luonnon käsitteellistyksiä koskevia muutoksia on aktiivisesti pyritty aikaansaamaan. Tällaisissa organisaatioissa mahdollistuvien muutosprosessien analysointi lisää ymmärrystämme myös yritysorganisaatioissa tapahtuvista muutosprosesseista. Tutkimus on luonteeltaan konstruktionistinen ja metodologisesti se hyödyntää sekä diskurssiivisia että narratiivisia tulkintakehyksiä.

Tutkimuksen keskeinen teoreettinen kontribuutio on tarinoiden merkityksen tuominen myös näille tutkimuksen aloille. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää havaintoa, että uudet käsitteellistykset vaativat muutoksia kertomusten tasolla. Kun luontoa pyritään ’tietämään’ ja ymmärtämään tarinallisesti, tulevat tietämisen piiriin mukaan ’objektiivisen tiedon’ lisäksi tunteet, moraali, konteksti sekä toimijat ja tietämisestä tulee kokonaisvaltaisempaa. Luontosuhde käsitteellistyy vähemmän rationaaliseksi ja enemmän sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin liittyväksi toiminnaksi. ’Ekoelämä’ -marginaalin tarkastelu tuo esiin yhtäältä ilon ja ahdistuksen tarinoiden (Rappaport 2000) samanaikaisuuden ja limittäytyneisyyden. Toisaalta, suhteessa ’kulutuselämä’ –keskukseen, marginaalin tarkastelu nostaa esiin yhteisöllisten ilon tarinoiden merkityksen muutoksien mahdollistajina. Yritys- ja julkisyhteisöllisissä organisaatioissa luontoon liittyvät ilon tarinat ovat harvinaisia luonnon ja ympäristön näyttäytyessä enemmänkin ongelmien yhteydessä.
Väitöstiedote:
Luonto liiketoiminnassa ja ekologia elämäntavassa: kertomuksia muutoksen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista (väitös)

Aika: 20.10.2006 12:15
Paikka: Chydenia-rakennus (Runeberginkatu 22-24), STORA ENSO -sali

KTL Sinikka Pesosen organisaatiot ja johtaminen -alaan kuuluva väitöskirja ”Luonto liiketoiminnassa ja ekologia elämäntavassa: kertomuksia muutoksen mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.10.2006. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (H324) (Runeberginkatu 22–24). Vastaväittäjänä toimii professori Arja Ropo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kari Lilja.

Ympäristöjohtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksissa on todettu muutoksien tarpeellisuus luonnon käsitteellistämisessä. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että organisaatio- ja johtamistutkimus ei ole kyennyt ottamaan huomioon ympäristökysymysten asettamia haasteita, ja todennut uusien käsitteellistyksien tarpeellisuuden organisaatioteoriassa. Tutkimus on todettu tiedonintresseiltään tekniseksi ja kontrolliin tähtääväksi, eikä pelkästään ympäristökysymysten sisällyttämisen johtamisen ja vihreän kulutuksen tutkimuksen perinteiseen agendaan ole nähty olevan riittävää. Yrityksissä käyttöönotettujen ympäristöjohtamisen käytäntöjen on todettu pääosin tukevan toiminnan jatkumista ’business as usual’ -periaatteella ilman olennaisia luonnonympäristöä hyödyttäviä muutoksia.

Sinikka Pesosen tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan aikaisemman tutkimuksen peräänkuuluttamaan radikaalien käsitteellisten muutosten tarpeeseen. Pesonen tarkastelee väitöskirjassaan muutoksen tematiikkaa yhtäältä luonnon käsitteellistämisessä sekä toisaalta elämäntapaan liittyvänä identiteetin muutosprosessina. Ensimmäinen temaattinen kokonaisuus käsittelee sitä, miten ympäristökysymysten tuomat muutoshaasteet on kohdattu organisaatio-, johtamis- sekä kulutustutkimuksissa ja pohtii luonnon käsitteellistyksiä koskevan diskursiivisen muutoksen mahdollisuuksia tässä kontekstissa. Toinen temaattinen kokonaisuus muodostuu muutoksen mahdollisuuksien analysoinnista yksilö-, yhteisö- ja kulttuurisen tason ilmiöinä. Tämä tarkastelu nojaa ekoyhteisöistä kerättyyn empiiriseen aineistoon. Ekoyhteisöt ovat organisaatioita, joissa luonnon käsitteellistyksiä koskevia muutoksia on aktiivisesti pyritty aikaansaamaan. Tällaisissa organisaatioissa mahdollistuvien muutosprosessien analysointi lisää ymmärrystämme myös yritysorganisaatioissa tapahtuvista muutosprosesseista.

Väitöskirjan keskeinen teoreettinen kontribuutio on tarinoiden merkityksen tuominen myös ympäristöjohtamisen tutkimuksen alalle. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää havaintoa, että uudet käsitteellistykset vaativat muutoksia kertomusten tasolla. Kun luontoa pyritään ’tietämään’ ja ymmärtämään tarinallisesti, tulevat tietämisen piiriin mukaan ’objektiivisen tiedon’ lisäksi tunteet, moraali, konteksti sekä toimijat ja tietämisestä tulee kokonaisvaltaisempaa. Luontosuhde käsitteellistyy vähemmän rationaaliseksi ja enemmän sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin liittyväksi toiminnaksi. ’Ekoelämä’-marginaalin tarkastelu tuo esiin ilon ja ahdistuksen tarinoiden samanaikaisuuden ja limittäytyneisyyden. Toisaalta, suhteessa “kulutuselämä”-keskukseen, marginaalin tarkastelu nostaa esiin yhteisöllisten ilon tarinoiden merkityksen muutoksien mahdollistajina. Yritys- ja julkisyhteisöllisissä organisaatioissa luontoon liittyvät ilon tarinat ovat harvinaisia luonnon ja ympäristön näyttäytyessä useimmiten ongelmien yhteydessä.
Vastaväittäjät:Ropo, Arja
professori
Tampereen yliopisto, Suomi

Kustos:Lilja, Kari
professori