eDiss - School of Business dissertations

Sukupuolistavat käytännöt akateemisessa maailmassa - Muutos on välttämätön? Muutos on mahdollinen!

KTL Susan Meriläisen johtamisen alaan kuuluva tohtorinväitöskirja "Changing Gendered Practices: A PAR Project within an Academic Work Community" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 9.11.2001. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenian PRICEWATERHOUSECOOPERS-salissa G111 (Runeberginkatu 22-24). Kustoksena toimii professori Keijo Räsänen (HKKK) ja vastaväittäjänä professori Päivi Eriksson (HKKK).

Tutkimusten mukaan naiset ovat akateemisessa maailmassa miehiä heikommassa asemassa. Eriarvoisuutta on selitetty jopa naisten ja miesten geneettisillä eroilla, joiden on oletettu säätelevän sukupuolten henkisiä valmiuksia ja ominaisuuksia. Susan Meriläisen väitöskirjan lähtökohta on kuitenkin toinen. Meriläinen etsii vastausta miesten ja naisten välisestä vuorovaikutuksesta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, kuinka naiset ja miehet yhdessä osallistuvat näiden käytäntöjen tuottamiseen ja uusintamiseen. Meriläisen väitöskirja kertoo hankkeesta, jossa näitä käytäntöjä yritettiin muuttaa.

Meriläisen mukaan jotkut sukupuolistavat käytännöt voisivat olla harmittomiakin, ellei niillä olisi vaikutusta naistutkijoiden käsityksiin omista kyvyistään ja ammatillisesta osaamisestaan. Sosiaalisten tilanteiden ja käytäntöjen tutkimus paljastaa, että akateemisessa maailmassa arvostetaan yhä edelleen ominaisuuksia, jotka on perinteisesti liitetty maskuliinisuuteen. Kilpailullisuus, näkyvyys ja aggressiivisuus ovat valttia. Naiset nähdään herkästi 'puutteellisina' suhteessa näihin tutkijan pätevyyteen liitettyihin ominaisuuksiin. Mikä pahinta, pitkään sukupuolistaville käytännöille alttiina olleet naiset alkavat itsekin epäillä kykyjään tutkijoina.

Meriläisen väitöskirjatutkimus kuitenkin osoittaa, että toimintakulttuurin muutos on mahdollinen. Meriläisen ja hänen kollegansa Saija Katilan lähtökohtana oli oman työyhteisön sukupuolistavien käytäntöjen tekeminen näkyväksi. Keskusteluttamalla ja kyseenalaistamalla esimerkiksi naisten 'tytöttelyä' sekä naisten ulkoisten ominaisuuksien (kauneus) ja luonteenpiirteiden ('työyhteisön hyvä henki') korostamista ammatillisissa yhteyksissä, tutkijat saivat omassa työyhteisössään aikaan muutosvoiman, joka kuuden vuoden aikana tuotti tulosta.

Meriläisen mukaan muutoksen aikaansaamisessa on ensiarvoisen tärkeää se, että muutos lähtee yhteisön sisältä ja että tarkastelun alla ovat nimenomaan yhteisön itsensä noudattamat sosiaaliset käytännöt. Epätasa-arvo ja sitä koskeva keskustelu leimataan muutoin helposti ulkopuoliseksi, muualla tapahtuvaksi. Itse tuotettujen sukupuolistavien puhe- ja sosiaalisten käytäntöjen arviointi edellyttää ihmisiltä näihin ilmiöihin liittyvien tunteiden läpikäyntiä. Se on Meriläisen mukaan keskeistä muutoksen aikaansaamisessa.