eDiss - School of Business dissertations

Baltian maiden integroituminen Euroopan Unioniin - institutionaalinen lähestymistapa

KTL Niina Pautola-Molin kansainvälisen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja "The Baltic States' Integration into the European Union Institutional Approach" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.4.2002. Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 Chydenian Stora Enso -salissa H324, os. Runeberginkatu 22-24. Vastaväittäjänä toimii kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitokselta ja kustoksena professori Pertti Haaparanta HKKK:n Kansantaloustieteen laitokselta.

Tutkimuksessa tarkastellaan Viron, Latvian ja Liettuan liittymistä Euroopan Unioniin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat taloustieteen Nobel-palkinnolla palkitun Professori Douglass C. Northin kehittämä uusi institutionaalinen taloustiede, kansantaloustieteen kansainvälisen kaupan teoria sekä integraation teoria. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee kauppa-, raha- ja finanssipoliittisia instituutioita Baltian maiden pyrkiessä Euroopan unionin jäseniksi ja valmistautuessa täyttämään jäseniksi pyrkiville maille asetetut kriteerit. Kauppapolitiikan instituutioiden tarkastelu keskittyy Baltian maiden assosiaatiosopimuksiin Euroopan Unionin kanssa. Rahapolitiikan osalta tutkimus kohdentuu Viron ja Liettuan valuuttakatejärjestelmiin. Finanssipoliittisten instituutioiden kohdalla analyysin kohteena ovat Maastrichtin konvergenssikriteerit sekä vakaus- ja kasvusopimus.

Tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat: miten kyseiset instituutiot toimivat käytännössä ja mikä on niiden rooli Baltian maiden kauppa-, raha- ja finanssipolitiikan ohjauksessa? Mitä historiallisia havaintoja liittyy kyseisiin instituutioihin? Miten instituutiot kehittyvät ajan kuluessa ja miten ne muuttuvat integraation edetessä? Ovatko kyseiset instituutiot tehokkaita Baltian maiden talouskasvun sekä integroitumisen näkökulmasta? Mitkä ovat kyseisten instituutioiden tulevaisuudennäkymät?
Baltian maiden ja EU:n välillä solmitut assosiaatiosopimukset tähtäävät Baltian maiden EU-jäsenyyteen. Sopimusten tarkastelu osoittaa mm., että niillä on pääasiallisesti ollut kauppaa luovia ja integraatiota edistäviä vaikutuksia. Teollisuustuotteiden kauppaan verrattuna maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen on kuitenkin edennyt hitaammin. Toisaalta maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen Baltian maiden kanssa lisäisi paineita toimia samoin myös muiden Itä-Euroopan kandidaattimaiden kanssa.

Viron ja Liettuan valuuttakatejärjestelmiä koskeva analyysi osoittaa, että suurimmat haasteet liittyvät valuutan yliarvostukseen, vaihtotasevajeisiin ja kasvavaan pääomien liikkuvuuteen. Lisäksi EU-jäsenyys luo perusteita valuuttakatejärjestelmästä luopumiselle. Ensinnäkin EU-maiden rahapoliittinen yhteistyö perustuu markkinaperusteisen rahapolitiikan välineiden olemassaoloon ja niiden tehokkaaseen käyttöön tarpeen vaatiessa, kun taas puhtaassa valuuttakatejärjestelmässä aktiivista rahapolitiikkaa ei ole. Myös EU:n monetaaristen konvergenssikriteerien täyttäminen voi muodostua ongelmalliseksi, sillä valuuttakatejärjestelmä ei salli hintatason ja korkokehityksen suoraa kontrollia.

Tutkimus Baltian maiden finanssipolitiikasta 90-luvun lopussa ja vuosituhannen vaihteessa osoittaa, että Maastrichtin kriteerein mitattuna Viro ja Latvia ovat kyenneet Liettuaa paremmin säilyttämään finanssipoliittisen vakauden. Kaiken kaikkiaan, ottaen huomioon Baltian maiden aikaisemman finanssipolitiikan, meneillään oleva transitio ja EU-jäsenyyspyrkimykset sekä nykyiset kasvuennusteet, Maastrichtin finanssipoliittiset kriteerit sekä vakaus- ja kasvusopimus sopisivat politiikkaa ohjaaviksi instituutioiksi, mutta ennemmin pidemmällä kuin lyhyellä tähtäimellä.