eDiss - School of Business dissertations

Työkaluja tehokkuuden arviointiin ja resurssien allokointiin

DI Mikko Syrjäsen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät alaan kuuluva väitöskirja "Data Envelopment Analysis in Planning and Heterogeneous Environments" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) perjantaina 14.11. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO-salissa H324 (Runeberginkatu 22-24). Vastaväittäjänä toimii professori Peter Bogetoft (The Royal Veterinary and Agricultural University, Tanska) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (HKKK).

Tarkastettavassa väitöskirjassa on kehitetty menetelmiä ja käytäntöjä tehokkuuden arviointiin sekä resurssien allokointiin. Väitöksessä on käsitelty niihin liittyviä teoreettisia kysymyksiä sekä tarkasteltu käytännöllisestä näkökulmasta toiminnan kuvaamisessa käytettävien panosten ja tuotosten sekä erityisesti toimintaympäristöä kuvaavien tekijöiden valintaa. Neljästä itsenäisestä artikkelista koostuvan työn perustana on tehokkuuden ja tuottavuuden arviointisovelluksissa laajan suosion saavuttanut Data Enveloment Analysis (DEA) menetelmä. Sen perusajatuksena tuotantomahdollisuuksien mallintaminen ja tehokkuuden arviointi vertaamalla keskenään useita samankaltaisia yksiköitä numeeristen panos- ja tuotostietojen perusteella.

Väitöksessä vertaillaan toimintaympäristön erojen huomioimiseen esitettyjä mallintamistapoja ja osoitetaan niiden taustaoletukset erilaisiksi. Lähestymistavat ovat toisiaan täydentäviä, ja ne on yhdistetty uuteen mallikehikkoon. Se helpottaa DEA-mallien hyödyntämistä tilanteissa, joissa on käytettävissä erityyppisiä toimintaympäristöä kuvaavia indikaattoreita. Väitöksessä myös analysoidaan ensimmäistä kertaa preferenssi-informaation huomioimisen tärkeyttä ja käytännön vaikutuksia tilanteessa, jossa DEA-menetelmän pohjalta asetetaan toiminnalle tavoitteita. Opiskelijakokeen pohjalta voidaan päätellä, että preferenssi-informaation huomioiminen vaikuttaa selvästi asetettuihin tavoitteisiin. Preferenssit tulisikin ottaa huomioon tavoitteita asetettaessa aina, kun se on mahdollista.

Väitös laajentaa aiemmin ehdotettuja malleja, joilla resursseja tai tuotoksia allokoidaan useiden yksiöiden välillä. Työssä esitetään uudenlainen viitekehys, jossa on erotettu toisistaan yleiset tuotantomahdollisuudet ja yksiköiden mahdollisuudet muuttaa omaa toimintaansa lyhyellä aikavälillä. Tämä helpottaa mallien soveltamista, kun toiminnan muuttamiselle on käytännöllisiä rajoitteita. Lisäksi ehdotetaan monitavoitteisen lineaarisen optimoinnin menetelmien käyttämistä ongelman ratkaisemisessa. Tämä auttaa vertaileman vaihtoehtoisten päätösten seurauksia. Tehokkuuden arviointiprosessin vaiheita eli panos- ja tuotostekijöiden ja mallin spesifikaatioiden valintaa käsitellään suomalaisten sähkönjakeluyhtiöiden tehokkuuden arviointimallin kehitystyön pohjalta. Tulokset korostavat toimintaan vaikuttavien tekijöiden sekä panosten ja tuotosten välisten riippuvuussuhteiden ymmärtämisen tärkeyttä.