eDiss - School of Business dissertations

Non-Financial Measurement in an Organizational Context - Three Perspectives

KTL Juhani Vaivion johdon laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja "Non-Financial Measurement in an Organizational Context - Three Perspectives" tarkastetaan perjantaina 30.3. klo 12 Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen NOKIA-salissa B200 (Runeberginkatu 14 - 16). Vastaväittäjänä toimii professori Kari Lukka Turun kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Kalervo Virtanen HKKK:sta.

Ei-rahamääräiset mittarit liittyvät yhä kiinteämmin yritysorganisaation arkipäivään. Erilaiset laatumittarit, asiakastyytyväisyyden mittaus sekä tarkka ajan ja tehokkuuden mittaaminen arvoketjun keskeisissä osissa tuovat perinteisen taloudellisen ohjauksen rinnalle myös ei-rahamääräistä kvantitatiivista informaatiota. Ei-rahamääräiset mittarit ovat myös ns. "Balanced Scorecard" -johtamisjärjestelmän perustana, joka on viime vuosina yleistynyt myös Suomessa. Johtamistyötä koskevat normatiiviset toimintaohjelmat ja suositukset, joiden taustalta löytyy huomattavia kaupallisia intressejä, ovatkin voimakkaasti edistämässä ei-rahamääräistä mittaamista.

Mutta miten ei-rahamääräinen mittaus tunkeutuu organisaatioon, miten se toteutuu ja miten se muuttaa talousjohdon perinteistä tehtäväkuvaa? Miten muu organisaatio ottaa vastaan "uudet" ei-rahamääräiset mittarit? Toteuttavatko ei-rahamäääräiset mittarit niille annetun tehtävän, vai voiko niillä olla muita, ennalta arvaamattomia vaikutuksia? Empiiristä tutkimustietoa näistä kysymyksistä on niukasti.

Tässä johdon laskentatoimen teoriaan sijoittuvassa tutkimuksessa ei-rahamääräistä mittausta tarkastellaan sen organisaatioympäristössä. Tutkimusmenetelmänä on kenttätutkimus, joka kohdistui Unilever-konserniin kuuluvaan englantilaiseen Lever Industrial - U.K. -yhtiöön. Eksploratiivinen, tulkitsevaa otetta hyödyntävä ja kuvaukseltaan rikas "field study" tapahtumista kohdeyrityksessä soveltui parhaiten kyseisen, vielä kartoittamattoman ilmiön tutkimiseen.

Tutkimuksen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti. 1) Ei-rahamääräisillä mittareilla on fokusointivoimaa. Niiden kautta johto tekee operatiivisia yksityiskohtia näkyviksi. 2) Niistä alkaa uusi keskustelu: "Kova", systematisoitu ja dokumentoitu numeroaineisto operaatioiden monimuotoisesta todellisuudesta ja sen pulmatilanteista herättää vahvoja reaktioita. Hiljainen tieto (tacit knowledge) muuttuu eksplisiittiseksi argumentaatioksi. Organisaatiosta nousee esiin käytännön ongelmakohtia, totunnaisia menettelytapoja ja tilannekohtaisia perusteluja, jotka voivat olla uuden strategian (emergent strategy) lähtökohtana. 3) Ei-rahamääräiset mittarit myös horjuttavat organisaation valtasuhteita. Ne siirtävät vakiintuneita funktionaalisia ja ammatillisia rajalinjoja. Entistä täsmällisempinä interventiovälineinä ne syventävät talousjohdon
vaikutuskenttää muiden aktoreiden asiantuntemusalueille; näiden konfliktien hallinta onkin osa ei-rahamääräistä mittausta. Mittaamisen luomissa jännitteissä kuitenkin myös artikuloidaan organisaation kehittämisen kannalta kriittistä tietoa.

Tutkimus koostuu johdanto-osasta, kahdesta artikkelista ja yhdestä HKKK:n työpaperista. Kyseiset artikkelit on julkaistu kansainvälisissä, ns. double-blind review -menettelyä noudattavissa tieteellisissä aikakauskirjoissa.