eDiss - School of Business dissertations

Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana syvällinen ja muutosprosessina kaaosmainen talousmallin murros

VTL Samuli Skurnikin liikkeenjohto- ja organisaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Suomalaisen talousmallin murros – Suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen (HKKK/Tammi 2005) tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.5.2005. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 HKKK:n Chydenia-rakennuksen (Runeberginkatu 22–24) STORA ENSO -salissa H234. Vastaväittäjänä toimii professori Janne Tienari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Risto Tainio HKKK:sta.

Skurnikin tutkimuksen lähtökohdan muodostaa – ensin käytännön työelämässä todettu ja nyt tutkimusprojektin myötä edelleen jäsentynyt – havainto, että Suomen taloudessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittävä ja syvällinen rakenteellinen murros. Keskeisen yhteisen nimittäjän tapahtuneelle kehitykselle muodostaa
nimenomaan talousmallin perustavaa laatua oleva muutos.

Tämä muutos on osoittautunut huomattavan syvälliseksi ja kansainvälisestikin ilmeisen ainutkertaiseksi: kun Suomi oli aikaisemmassa taloustutkimuksessa luokiteltu tyypilliseksi koordinoiduksi markkinataloudeksi (CME) eli kotoisammin sekataloudeksi, on malli nyt muuttunut nopeasti ja varsin sekasortoisissa merkeissä harppauksen kohti liberaalin markkinatalouden (LME) mallia – joidenkin tutkijoiden mielestä jopa täysin LME-mallin mukaiseksi.

Vaikka muutos kohti liberaalia markkinataloutta on ollut Suomen osalta täysin selvä, se ei ole tapahtunut kaikilla talouden osa-alueilla läheskään samalla tavoin. Päinvastoin nykyinen talousmalli sisältää sekä uutta että vanhaa. Skurnik kutsuu Suomen uutta kahtiajakautunutta talousmallia globaalikilpailun ja kansallisen yhteistyön kaksinapaiseksi talousmalliksi.

Nykyisen kaksinapaisen talousmallimme yhden ääripään, “pii- ja puujalkaisen” globaalinavan muodostaa parin viime vuosikymmenen murrosprosessin myötä uudistunut, Nokialla terästetty ja omistuksellisesti vahvasti kansainvälistynyt perinteinen vientiteollisuutemme. Sen keskeinen kansantaloudellinen panos ja rooli on luoda pohja taloutemme kasvulle ja tulonmuodostukselle. Talousmallimme toisen ääripään, kotimarkkinalähtöisen Suomi-navan muodostaa puolestaan murroksen myötä uudistunut osuustoiminta sekä muu jäsen- ja asiakasomisteinen yritystoiminta. Sen kansallisena tehtävänä uudistuneessa talousmallissamme on oman tavara- ja palvelutuotannon ohella vakauttaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti taloutemme perustaa ja siten eliminoida globaalitalouteen liittyviä kansallisia riskejä.

Aikaisempiin tutkimustuloksiin sisältyy mielenkiintoisia lähtökohtia suomalaisen talousmallin murroksen tutkimuksen kannalta. Ensinnäkin, paitsi että kansalliset talousmallit ovat kehittyneissä markkinatalousmaissakin hyvin erilaisia, ne muodostavat samalla kukin oman systeemisen ja muuttuessaankin erilaisena säilyvän kokonaisuutensa. Tässä kokonaisuudessa mallin taloudellisen tehokkuuden määrää ennen muuta se, kuinka johdonmukaisesti talouden toimijat osaavat soveltaa omaa kansallista malliansa muuttuvissa tilanteissa. Toisekseen väitöstutkimuksen yhteydessä läpikäyty kirjallisuus viittaa siihen, ettei kehittyneiden markkinatalousmaiden ryhmässä ole viime vuosikymmeniltä yhtään tapausta, jossa kansallinen talousmalli olisi muuttunut käytetyissä luokitteluissa – esimerkiksi yleisimmin käytetyssä kahtiajaossa koordinoituihin ja liberaaleihin markkinatalouksiin (CME/LME) – perusluokasta toiseen.