eDiss - School of Business dissertations

Aika: 26.1.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennus (Runeberginkatu 22-24), STORA ENSO -sali

Koulutuksen taloudelliset tuotot yksilön kannalta

KTL Ulla Kruhse-Lehtosen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja “Empirical Studies on the Returns to Education in Finland” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (Runeberginkatu 22–24) perjantaina 26.1.2007 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori, Dr. Pol Tor Eriksson (Aarhus School of Business) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.

Tutkimuksessa käsitellään aikuiskoulutuksen vaikutuksia tuloihin keskittyen yli 30-vuotiaiden suorittamiin tutkintoihin. Vaikka nuorena suoritetun koulutuksen vaikutuksista on paljon tietoa, aikuiskoulutusta on tutkittu vähemmän sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tulokset osoittavat, että vanhemmalla iällä suoritetut tutkinnot ovat taloudellisesti vähemmän kannattavia kuin nuorena suoritetut tutkinnot. Monet aikuisiällä suoritetut tutkinnot eivät lisää tuloja lainkaan. Maisterintutkinnon suorittaminen nostaa kuitenkin lähes aina bruttotuloja. Myös koulutusalalla on merkitystä. Uusi tutkinto on keskimäärin kannattavampaa hankkia eri koulutusalalta kuin vanha tutkinto. Tämä pätee kuitenkin ainoastaan korkeampiin tutkintoihin; toisen samantasoisen tutkinnon suorittaminen ei pääsääntöisesti lisää tuloja.

Väitöskirja tarkastelee myös koulutuksen kohorttikohtaisia tuottoja vuosina 1911–60 -syntyneille. Huolimatta siitä, että aiemmissa tutkimuksissa on koulutuksen keskimääräisten tuottojen todettu pysyneen varsin vakaina poikkileikkausvuosina 1985–95, ikäluokkakohtainen tarkastelu osoittaa koulutuksesta saatavan tulohyödyn jatkuvasti vähentyneen vanhemmista ikäluokista nuorempiin. Eniten ikäluokkakohtaiset koulutustuotot ovat pienentyneet korkeammilla koulutusasteilla; opisto- ja erityisesti maisterintutkinnon suorittaneilla. Saatu tulos näyttää viittaavan siihen, että viime vuosikymmeninä tapahtunut koulutusekspansio on johtanut koulutuksesta saatavan taloudellisen hyödyn laskuun nuoremmilla ikäluokilla.

Tutkimus tarkastelee myös 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia yksilöiden koulutukseen ja tuloihin. Tutkimusasetelma rakennettiin siten, että verrattiin keskenään samanikäisiä henkilöitä (vuosina 1961–65-syntyneitä), jotka asuinkunnasta riippuen olivat joko peruskoulu-uudistuksen tai vanhan koulujärjestelmän piirissä. Tulokseksi saatiin, että peruskoulun käynti ei lisännyt miesten koulutusta eikä tuloja verrattuna kansa- tai oppikoulun käyntiin, mutta sillä oli pieni naisten koulutusta ja tuloja lisäävä vaikutus.

Aineistona tutkimuksissa käytettiin Tilastokeskuksen väestölaskenta-aineistoa vuosilta 1970–95.