eDiss - School of Business dissertations

Aika: 7.6.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennus (Runeberginkatu 22-24), STORA ENSO -sali

Liikearvoraportointi tuottaa käyttökelpoista tietoa sijoittajille

KTL Hannu Ojalan laskentatoimen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on the Value Relevance of Goodwill Accounting” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa torstaina 7.6.2007. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa. Vastaväittäjänä toimii professori, KTT Juha-Pekka Kallunki (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Pontus Troberg.

Aineettomilla hyödykkeillä, kuten liikearvolla (goodwill), on huomattava merkitys yrityksen arvon määräytymiseen. Tästä syystä 1990-luvun yrityskauppa-aalto käynnisti Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden liikearvoraportointia voimakkaasti muuttaneen kehittämishankkeen. Hankkeen myötä vuonna 2001 Yhdysvalloissa kiellettiin aiempi liikearvon säännöllinen poistona kuluksi kirjaaminen ja tilalle otettiin vähintään vuosittain toteutettava liikearvon testaus. Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin vastaavat muutokset sisällytettiin vuonna 2004 ja vuoden 2005 alusta ne tulivat pakollisiksi myös Suomen pörssiyhtiöille.

Säännöllisen liikearvon kuluksi kirjaamisen etuja ovat helppous ja alhaiset toteuttamis-kustannukset. Liikearvon testauksella on pyritty parantamaan liikearvoraportoinnin oikea-aikaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Ojalan väitöstutkimuksen tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan säännöllinen liikearvon kuluksi kirjaaminen tuottaa sijoittajien kannalta käyttökelpoista informaatiota. Tulokset tukevat jossain määrin myös arvonalenemistestaukseen perustuvan liikearvoraportoinnin sijoittajainformaation paranemista.

Ojalan ensimmäisen osatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Yhdysvalloissa aiemmin käytössä olleet ylipitkät liikearvon poistoajat vähensivät liikearvoraportoinnin hyödyllisyyttä sijoittajien kannalta. Tutkimus perustuu Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian toisistaan poikkeaviin liikearvoraportoinnin säännöstöjen vertailuun ja siinä tarkastellaan liikearvoraportoinnin eri osatekijöitä (mm. synergiaa) vuosilta 1998–2001.

Toisessa osatutkimuksessa hyödynnetään suomalaista ainutlaatuista liikearvoraportointi-ympäristöä, jossa pääsääntönä on, että liikearvo kirjataan kuluksi hyvin nopeasti, viiden vuoden kuluessa liikearvon syntymisestä. Pääsäännöstä poiketen yrityksillä on mahdollisuus valita enimmillään kahdenkymmenen vuoden poistoaika hankitulle liikearvolle. Tutkimustulosten mukaan vuosina 2001–2004 lyhyen poistoajan valinneiden suomalaisten pörssiyhtiöiden liikearvoraportointi oli sijoittajille käyttökelpoisempaa kuin pitkän poistoajan valinneiden.

Ojalan kolmannessa osatutkimuksessa testataan liikearvoraportoinnin oikea-aikaisuutta. Aineistona käytetään havaintoja Yhdysvalloista vuosilta 2001–2006. Tulosten mukaan yritykset raportoivat liikearvon arvonalentumisen 1–2 vuoden viiveellä verrattuna sijoittajien näkemykseen.