eDiss - School of Business dissertations

Aika: 8.8.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa

Sähkön hinnan ekonometriset mallit ja riskimittarit – ovatko multifraktaalit tulevaisuuden työväline?

KTM Pekka Malon taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien alaan kuuluva väitöskirja ”Higher Order Moments in Distribution Modelling with Applications to Risk Management” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa keskiviikkona 8.8.2007. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (os. Runeberginkatu 22–24). Vastaväittäjänä toimii professori, PhD János Kertész (Institute of Physics, Budapest University of Technology and Economics) ja kustoksena professori, PhD Kaisa Miettinen (Helsingin kauppakorkeakoulu).

Viime aikoina riskien hallinta on kehittynyt merkittävästi ja sen asema osana liiketoiminnan ydintä on korostunut. Riskeihin halutaan varautua ja niiden mallintamiseen panostetaan. Sopivien riskimittareiden rakentaminen on erityisen tärkeää poikkeuksellisen herkästi muuttuvilla markkinoilla.

Perinteiset normaalijakaumiin ja keskiarvo-varianssi-analyysiin perustuvat ratkaisut ovatkin jääneet nopeasti taka-alalle. Niiden sijaan markkinoilla on siirrytty käyttämään työvälineitä, joissa tuottojakaumien paksujen häntien ja vinouden lisäksi on huomioitu myös eri tuottoprosessien väliset epäsymmetriset riippuvuudet. Tavoitteena on kehittää entistä realistisempia malleja ääritapahtumien varalle sekä selvittää, miten eri arvopapereihin kohdistuvat shokit vaikuttavat toisiinsa.

Malo tutkii väitöskirjassaan epälineaaristen hintaprosessien rakentamista, jakaumarakenteiden valintaa sekä niihin liittyvien riskimittojen määrittämistä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sähkömarkkinoiden ominaispiirteitä ja esitellään uusia työkaluja sähkön spot-hintojen mallintamiseen. Väitöskirja tarjoaa paitsi empiiriseen analyysiin pohjautuvia tuloksia myös uusia sovelluskelpoisia teoreettisia havaintoja.

Väitöskirjan ensimmäisessä osassa määritellään Pearsonin jakaumaperheeseen perustuvat valintakriteerit, jotka mahdollistavat jakaumien luokittelun kriteereiden arvojen ja etumerkkien perusteella. Kehikon kiinnostavuutta lisää sen yksinkertaisuus ja kyky tarjota jakaumia, jotka vastaavat erilaisiin vinouden ja huipukkuuden kombinaatioihin. Samassa yhteydessä väitöskirja tarkastelee riskimittojen määrittelyä suljetussa muodossa mahdollisimman yleisille tiheysfunktioille. Saadut tulokset kattavat myös yleisesti tunnettuja jakaumia, kuten Weibull-, Laplace- ja Studentin t-jakaumat.

Väitöskirjan toisessa osassa tarkastellaan sähkömarkkinoille luotuja sovelluksia. Arvioitavana ovat paitsi erilaiset MGARCH-mallit ja asymmetriset efektit, myös tuoreet multifraktaaliperusteiset mallit. Tällöin puhutaan ekonofysiikasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tuloksissa korostuu perinteisten aikasarjamallien kyvyttömyys huomioida sähkömarkkinoiden ominaispiirteitä, kuten säännöllisiä hintapiikkejä, jotka harhauttavat mallien estimointia. Sen sijaan multifraktaalit osoittautuivat vahvaksi vaihtoehdoksi aggressiivisten markkinoiden mallintamiseen.

Tutkielman viimeisessä esseessä todetaan aalloke-menetelmän (wavelet) avulla, että sähkön hintaprosesseilla on paljon multifraktaaleille tyypillisiä ominaisuuksia. Lisäksi siinä esitellään IDC-prosesseihin perustuva malli sähkön spot-hinnoille, joka ottaa em. ominaisuudet paremmin huomioon.