Change in web publishing of Aalto publication series for Aalto University Business School from beginning of 2014

Information and pdf-files of Business School publications in the Aalto series are now located in the Aaltodoc publication archive

eDiss - School of Business dissertations

Author:

Sarvimäki, Matti.

Title:

Essays on migration

Series:

Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X ; 341.

Series no:

A-341

Year:

2009 Thesis defence date: 2009-03-12

Discipline:

Economics

Electronic dissertation:

» dissertation in pdf-format

[2219 KB]

Index terms:

economic geography; economics; Finland; immigration; incomes; kansantaloustiede; labour market; maahanmuutto; migration; muuttoliike; Suomi; talousmaantiede; tulot; työmarkkinat

Language:

eng

Bibid:

571771

ISBN:

978-952-488-305-4

Abstract (eng):

This dissertation consists of four empirical essays and an introductory chapter on the economics of migration. The first two essays study the longterm effects of relocating 11% of the Finnish population after the World War II. The first essay suggests that this shock set off a self-reinforcing process, where municipalities receiving the largest flows of displaced persons grew faster also in later periods. The second essay shows that being displaced increased long-term income of men, but had no effect on income of women. A large part of the effect is attributed to faster transition from traditional (rural) to modern (urban) occupations among the displaced. The remaining essays focus on more recent immigrants to Finland. The third essay finds that upon arrival immigrants earn substantially less than comparable natives. Only men from OECD countries converge to natives' earnings over time. The last essay suggests that the a change in the integration policy in 1999 increased immigrants' employment and earnings and decreased their dependency on social benefits.

Thesis defence announcement:

KTM Matti Sarvimäen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Essays on Migration” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa torstaina 12. maaliskuuta. Työn otsikko suomeksi on ”Esseitä muuttoliikkeistä”. Väitöskirjan neljä esseetä tarkastelevat evakkojen asuttamista sodan jälkeisessä Suomessa sekä viimeaikaista Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa.

Evakoksi joutuminen nosti tuloja

Toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Väitöskirjassa tutkitaan evakoksi joutumisen vaikutusta pitkän aikavälin tuloihin. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli 20 000 suomalaista kuuden vuosikymmenen ajan. Luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisyys eivät poikenneet koko maan keskiarvoista sotaa edeltävinä vuosina. Kuitenkin vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat noin 11 prosenttia muita korkeammat. Naisten kohdalla vastaavia eroja ei ollut.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja. Yllättävän tuloksen taustalla on evakoksi joutumisen pysyvä vaikutus liikkuvuuteen. Evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseudulta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin.

Väitöskirjassa tarkastellaan myös asutustustoiminnan vaikutusta Suomen aluerakenteeseen. Tulosten mukaan ne maalaiskunnat, joihin sijoitettiin paljon evakkoja, kasvoivat nopeammin myös sodan jälkeen. Analyysi perustuu sijoitussuunnitelman yksityiskohtien hyödyntämiseen ja huomioi väestökehitykseen vaikuttaneet muut tekijät.

Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta

Väitöskirjan toisessa osassa tutkitaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Tulosten mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin saman ikäisillä ja samoilla alueilla asuvilla syntyperäisillä suomalaisilla. Erot pienenevät maahanmuuttajien asuessa pidempään Suomessa, mutta ainoastaan OECD-maissa syntyneet miehet saavuttavat vertailuryhmän. Maahanmuuttajien asemaa on kuitenkin mahdollista parantaa kotouttamistoimenpiteillä. Tulosten mukaan vuonna 1999 aloitetut kotouttamissuunnitelmat paransivat huomattavasti maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähensivät heidän saamiaan tulonsiirtoja.

Opponents:

Card, David
professor
University of California, USA

Chairperson:

Haaparanta, Pertti
professor

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11679

» List all School of Business dissertations | Search dissertations