Change in web publishing of Aalto publication series for Aalto University Business School from beginning of 2014

Information and pdf-files of Business School publications in the Aalto series are now located in the Aaltodoc publication archive

eDiss - School of Business dissertations

Author:

Kirjavainen, Tanja.

Title:

Essays on the efficiency of schools and student achievement

Series:

Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 348

Series no:

A-348

Year:

2009 Thesis defence date: 2009-08-25

Discipline:

Electronic dissertation:

» dissertation in pdf-format

[8448 KB]

Index terms:

educational policy; effectiveness; koulut; koulutus; koulutuspolitiikka; organisaatio; organization; productivity; schools; tehokkuus; training; tuottavuus

Language:

eng

Bibid:

446980

ISBN:

978-952-488-336-8

Abstract (eng):

This thesis consists of five essays that investigate the efficiency differences of schools, explain the differences in efficiency and student achievement and take a further step by looking inside schools with differing efficiency. In the studies presented in the essays, efficiency differences were estimated with various methods, both parametric and non-parametric, and at different points in time using both cross section and panel data. The use of panel data, in particular, brings new possibilities to the analysis and understanding of efficiency differences. The stability of the efficiency estimations was also tested with several models. Information on this matter is a prerequisite if efficiency differences are to be studied further.

The causes of inefficiency were examined in this thesis with both quantitative and qualitative methods. The use of both of these methods broadened the scope of earlier studies and provided useful information on their advantages and disadvantages in analysing causes of efficiency. The application of different approaches also provided a richer description and understanding of the case schools, their processes and factors affecting efficiency.

Finnish general upper secondary schools provided a good empirical context to analyse efficiency differences between schools and factors affecting student achievement, because the schooling is fairly short, lasting on average for three years, information is available on the earlier school achievement of the students as well as their family background, and most importantly, it concludes with a nation-wide matriculation examination. The empirical analyses in this thesis are based on register data on Finnish general upper secondary schools, their students and students’ parents in 1991, 1990-1998 and 2000- 2004. The register data are supplemented with survey data from 73 schools in 1995 and 27 semi-structured interviews of principals and teachers in 9 schools in 1999.

The results of the studies show that there were efficiency differences between Finnish general upper secondary schools. The size of the differences depended on the method and model used for calculating the efficiency. The rankings of schools based on efficiency scores were also fairly unstable. Concerning organizational practices, very few of them were related to efficiency. The results of case studies showed that schools with caring views about the students, professional staff relations, participative management and decision making, and curriculum work which was perceived as a way to develop school and own work were more efficient.

In addition to investigating efficiency differences, the studies in this thesis examined the influence of the comprehensive school grade point average, family background, school resources, length of studies and decentralization of test taking on performance in the matriculation examination with different methods and data and at different points in time. The results provided causal information on the effect of changes in school resources on student achievement and they showed that student achievement was not affected by the changes in resources. New evidence was also provided on the effect of lengthening of studies and decentralization of test taking in the matriculation examination. According to results, schools with longer length of studies and higher rate of decentralization performed worse in the matriculation examination.

Thesis defence announcement:

KTL Tanja Kirjavaisen organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja “Essays on Efficiency of Schools and Student Achievement” tarkastetaan HSE:ssä Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa 25.8.2009 klo 12. Työn otsikko suomeksi on ”Esseitä koulujen tehokkuudesta ja opiskelijoiden suoritustasoon vaikuttavista tekijöistä”.

Väitöskirjan viidessä esseessä tarkastellaan koulujen tehokkuuden määrittämistä eri menetelmin, tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja koulujen resurssien vaikutusta opiskelijoiden suoritustasoon. Esseiden empiirisenä aineistona ovat lähes kaikki Suomen lukiot ja lukiolaiset vuosina 1990–2004.

Koulujen välillä tehokkuuseroja

Lukioiden välillä oli selviä tehokkuuseroja eli eroja suoritustasossa, jossa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja oli korjattu opiskelijoiden peruskoulumenestyksellä, perhetaustalla ja koulujen resursseilla. Tällainen tarkastelutapa tuotti selvästi erilaisen lukioiden paremmuusjärjestyksen kuin pelkät ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneet lukiot menettivät yleensä kärkisijansa ja pärjäsivät tehokkuusmittarin perusteella vain keskinkertaisesti. Keskimääräinen tehokkuus ja tehokkuuden mukainen koulujen paremmuusjärjestys riippuivat myös paljon laskentamenetelmästä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lukioiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksena oli, että erot lukioiden toiminnassa ja käytännöissä olivat suhteellisen pieniä. Yhdeksän tehokkuusjakauman ääripään lukion haastatteluihin perustuvat tarkastelut paljastivat, että tehokkaissa lukioissa opettajien ja rehtorien asenne oli huolehtiva ja korosti erityisesti heikkojen opiskelijoiden tukemista. Henkilöstön välisiä suhteita kuvattiin näissä kouluissa hyviksi, ja johtaminen ja päätöksenteko antoivat myös opettajille mahdollisuuden osallistumiseen. Tehottomissa kouluissa opettajien ja rehtorien näkemykset heijastelivat jopa turhautuneisuutta opiskelijoiden heikkoihin suorituksiin. Näissä kouluissa oli myös useammin ongelmia henkilöstön välisissä suhteissa, ja johtamista ja päätöksentekoa luonnehdittiin joissain tapauksissa autoritääriseksi.

Koulujen resurssit eivät vaikuttaneet opintomenestykseen

Tärkein yksittäinen opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusmenestystä selittävä tekijä oli tutkimuksen mukaan heidän aikaisempi peruskoulumenestyksensä. Perhetaustalla ja erityisesti vanhempien koulutuksella oli oma itsenäinen vaikutuksensa sen lisäksi, että se vaikutti vahvasti aikaisempaan koulumenestykseen. Lukioiden resurssien positiivisesta vaikutuksesta opiskelijoiden suoritustasoon ei tutkimuksessa saatu näyttöä. Tulosten mukaan edes 1990-luvun laman voimakas kustannusten aleneminen lukioissa ei vaikuttanut ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ainakaan keskeisissä aineissa.

Opponents:

Johnes, Jill
professor
Lancaster University, Great Britain

Chairperson:

Räsänen, Keijo
professor

Aaltodoc:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11531

» List all School of Business dissertations | Search dissertations