Change in web publishing of Aalto publication series for Aalto University Business School from beginning of 2014
Information and pdf-files of Business School publications in the Aalto series
are now located in the
Aaltodoc publication archive
eDiss - School of Business dissertations
Author: | Miihkinen, Antti | ||
Title: | Essays on corporate risk and transition disclosures in the IFRS era | ||
Published: | Helsinki : Aalto University, 2013 | ||
Description: | 270 s. | ||
Series: | Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 35/2013 | ||
Series no: | 35/2013 | ||
Year: | 2013 Thesis defence date: 2013-03-15 | ||
Discipline: | Accounting | ||
Department: | Laskentatoimen laitos | ||
Electronic dissertation: | » dissertation in pdf-format [2642 KB] | ||
Index terms: | accounting; communication; laatu; laskentatoimi; quality; raportit; reports; risk management; riskienhallinta; standardit; standards; viestintä | ||
Language: | eng | ||
Bibid: | 628507 | ||
ISBN: | 978-952-60-5040-9 | ||
Abstract (eng): | High-quality narrative communication in corporate financial reports is important to make company reporting more useful to investors. However, standard-setters face a taxing challenge in deciding how these sections in corporate financial reports could be regulated most effectively. The objective of this dissertation is to examine risk and transition disclosures by Finnish listed firms in the IFRS era. It will address whether corporate risk and transition disclosures can be improved by releasing a detailed risk disclosure standard and authoritative disclosure recommendations. Also, the economic consequences of high-quality risk disclosures on stock markets will be examined. Finally, this research examines the non-regulatory determinants of risk and transition disclosures.
This research uses positivist research methodology, which is the mainstream methodological avenue in financial accounting research. The main test methods are the standard mean test and the multivariate regression analysis. The sample firms in all essays consist of Finnish listed firms. The disclosure data were manually collected and coded. Data for the other variables were retrieved from the Thomson One Banker Financial, IBES, Worldscope and Datastream databases, or collected manually from the annual reports of the firms or from the register of Euroclear Finland Oy. This dissertation documents that a detailed national risk disclosure standard increases the quality of overall risk reviews in several dimensions. The results also demonstrate that risk disclosure quality associates negatively with information asymmetry. Additionally, it was found that the usefulness of risk disclosures to investors depends on firm riskiness, investor interest and market conditions. Regarding corporate transition disclosure, the results indicate that recommended disclosure has more mandatory characteristics than voluntary disclosure. Moreover, this dissertation documents several significant non-regulatory determinants of risk and transition disclosures such as firm size, profitability, financial leverage, growth prospects, listing on the NYSE, and board independence. The results benefit regulators, managers, investors, and analysts. This dissertation demonstrates for standard-setters such as the IASB, and the FASB, the SEC, and other national regulatory bodies that risk reporting under IFRS can be influenced through a detailed national disclosure standard. The findings suggest that a single legislative provision may not be effective enough to ensure transparent disclosure of abstract issues such as risks. Many managers may need detailed descriptions of the required disclosures with illustrative examples. We also demonstrate that managers react to the CESR (now ESMA) transition disclosure recommendation, which is actively promoted by the Finnish Financial Supervision Authority. Thus, in some cases (for example when urgent disclosure improvements are needed) authoritative disclosure recommendations may be a faster and more cost-efficient way to achieve disclosure improvements than laws or standards. | ||
Abstract (fin): | Laadukas tekstimuotoinen raportointi on tärkeä keino, kun halutaan lisätä yrityksen tiedottamisen hyödyllisyyttä sijoittajille. Tekstimuotoisen raportoinnin tehokas sääntely on kuitenkin haastavaa. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tarkastella suomalaisten listayhtiöiden riski- ja siirtymätiedottamista IFRS-aikakaudella. Työssä tarkastellaan voiko raportointia parantaa yksityiskohtaisen riskitiedottamisstandardin ja autoritaarisen tiedottamissuosituksen avulla. Väitöskirjassa analysoidaan myös laadukkaan riskitiedottamisen taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla sekä riski- ja siirtymätiedottamista selittäviä ei-lainsäädännöllisiä tekijöitä.
Työssä käytetään positivistista tutkimusmetodologiaa, joka on vallitseva lähestymistapa rahoittajien laskentatoimen tutkimuksessa. Väitöskirjan tärkeimmät testimenetelmät ovat keskiarvotesti ja monimuuttujaregressioanalyysi. Otosyritykset koostuvat suomalaisista listayrityksistä. Tiedottamisaineisto on käsin kerättyä ja koodattua. Muiden muuttujien data on hankittu Thomson One Banker Financial, IBES, Worldscope ja Datastream tietokannoista sekä kerätty käsin vuosikertomuksista ja Euroclear Finland Oy:n rekisteristä. Väitöskirjassa osoitetaan, että yksityiskohtainen kansallinen riskitiedottamisstandardi lisäsi yritysten riskikatsausten laatua useassa eri laatudimensiossa. Tulokset myös paljastavat, että riskitiedottamisen laadulla ja sijoittajien osakemarkkinoilla kohtaamalla informaation epäsymmetrialla on negatiivinen korrelaatio. Lisäksi työssä osoitetaan, että riskitiedottamisen hyödyllisyys sijoittajille riippuu seuraavista kontingenssitekijöistä: yrityksen riskisyys, sijoittajien osoittama kiinnostus yritystä kohtaan ja markkinatilanne. Väitöskirjan siirtymätiedottamiseen liittyvät tulokset paljastavat, että yritysjohto tulkitsi siirtymätiedottamissuosituksen hyvin pakottavaksi, mikä lisäsi sen vaikutusta ja differoi suosituksen noudattamisen vapaaehtoisesta tiedottamisesta. Työssä löydetään myös todisteita siitä, että riski- ja siirtymätiedottamisen laatua voidaan selittää useilla ei-lainsäädännöllisillä tekijöillä kuten yrityskoko, kannattavuus, velkaantuneisuus, kasvunäkymät, listaus New Yorkin pörssissä ja hallituksen riippumattomien jäsenten lukumäärä. Tulokset ovat hyödyllisiä lainsäätäjille, johdolle, sijoittajille ja analyytikoille. Väitöskirja osoittaa standardien säätäjille (IASB ja FASB, SEC sekä muut kansalliset lainsäätäjät), kuinka riskiraportointiin voidaan vaikuttaa yksityiskohtaisella kansallisella tiedottamisstandardilla. Yleisellä tasolla annetut tiedottamisvaatimukset eivät välttämättä olekaan tarpeeksi tehokkaita takaamaan laadukasta tiedottamista abstrakteista asioista, kuten esimerkiksi riskeistä. Väitöskirjassa myös osoitetaan, että yritysjohto reagoi hyvin CESR:n (nykyinen ESMA) siirtymätiedottamissuositukseen, jonka noudattamisen puolesta Rahoitustarkastus (nykyinen Finanssivalvonta) aktiivisesti puhui. Joissain tilanteissa (esim. kun tarvitaan nopeata parannusta yritysten tiedottamiseen) autoritaariset tiedottamissuositukset voivatkin olla nopeampi ja kustannustehokkaampi tapa parantaa tiedottamista kuin lait ja standardit. | ||
Thesis defence announcement: |
| ||
Opponents: | Sahlström, Petri professor University of Oulu, Finland
| ||
Chairperson: | Kinnunen, Juha professor | ||
Aaltodoc: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11568 |
» List all School of Business dissertations | Search dissertations