eDiss - School of Business dissertations

High Technology Investment, Crowth and Productivity - Empirical Studies of Finnish Data

KTL Petri Niinisen tohtorinväitöskirja "High Technology Investment, Growth and Productivity - Empirical Studies of Finnish Data" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.8.1999. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Heikki Loikkanen Valtion taloudellisestatutkimuskeskuksesta (VATT) ja kustoksena professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta. Tilaisuus alkaa HKKK:n päärakennuksen NOKIA-salissa B200 klo 14.
Investointeja informaatioteknologiaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan pidetään taloudellisen kasvun moottorina. Väitöskirjassa on tutkittu korkean teknologian investointien talousvaikutuksia suomalaisella aineistolla. Väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joiden yhdistävänä teemana on investoinnit tietoon.

Ensimmäinen tutkimus käsittelee informaatioteknologian vaikutusta talouskasvuun Suomessa. Tietokoneiden vaikutus netto- ja bruttokasvuun oli merkittävä verrattuna tietokoneiden pieneen, 2.5 prosentin osuuteen yritysten koko pääomakannasta. Tietokoneiden osuus nettokasvusta oli kuusi prosenttia ja bruttokasvusta 16 prosenttia vuosina 1983-1996. Informaatioteknologian vaikutusta arvioidessa edelliseen lisätään ohjelmistoinvestoinnit sekä ATK-palvelut, jotka lisäävät kontribuutiota noin kolmanneksella. Koko informaatioteknologian osuus nettokasvusta oli siten noin kahdeksan ja bruttokasvusta 20 prosenttia.

Kokonaistuottavuudeksi kutsutaan sitä osaa tuotannon kasvusta, jota ei voida selittää työn ja pääoman lisäyksellä. Toinen tutkimus tarkastelee kokonaistuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkimus- ja kehitysinvestointeja (T&K) sekä kysyntävaikusta teollisuustoimialoilla. T&K-pääomakannan osuus kokonaistuottavuuden kasvusta oli noin kahdeksan prosenttia. Tuotannon mittakaavaetuja kuvaava kysyntäkomponentti oli vaikutukseltaan merkittävin, noin puolet kokonaistuottavuudesta. Residuaalina saatavan teknisen muutoksen osuus oli noin kolmannes. Residuaaliin sisältyvät esimerkiksi organisatoriset parannukset, työssä oppiminen, johtamismenetelmät ja muut vaikeasti mitattavat asiat.

Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan julkisten T&K-tukien vaikutusta yritysten investointeihin aineistolla, joka koostuu 133 suomalaisyrityksestä vuosina 1985-1993. Tulosten mukaan tuilla on huomattava mutta rajoitettu merkitys. Tuet toimivat yrityksissä, joiden T&K-intensiteetti (T&K-investoinnit jaettuna liikevaihdolla) on korkea. Tukien vaikutus näkyy teknologiaintensiivisimmässä neljänneksessä yrityksistä. Likviditeettirajoituksilla kuten kassavirralla ei ollut vaikutusta T&K-investointeihin, mikä viittaa yritysten pitävän tutkimus- ja kehitystoimintaa kilpailutekijänä pitkällä aikavälillä.