eThesis - School of Business electronic theses

» hse_ethesis_12565.pdf   size:856 KB (876238)

Suomessa ei ole alikapitalisointia tai koronvähennysoikeutta rajoittavaa sääntelyä. Tämä tarjoaa merkittäviäkin verosuunnittelumahdollisuuksia kansainvälisessä konsernirahoituksessa. Suomalainen tytäryhtiö voidaan alikapitalisoida konsernin sisäisellä lainalla ja korot tulouttaa lähdeverovapaasti ulkomaille. Merkittävimmät verosuunnittelumahdollisuudet vaikuttavat liittyvän holdingyhtiörakenteisiin ja hybridirahoitukseen.

Verosuunnittelumahdollisuudet perustuvat siihen, että konsernin suomalaisen tytäryhtiön verotuksessa korot ovat vähennyskelpoisia. Saajalleen, rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle emoyhtiölle, suomalaisen tytäryhtiön maksamat korot ovat nykylainsäädännön perusteella lähdeverovapaata. Veronkiertosäännösten soveltaminen tässä tapauksessa on hyvin vaikeata johtuen Suomen solmimista verosopimuksista ja EU:n perussäännön takaavasta sijoittautumisvapaudesta.

Verojärjestelmän kannalta nykytilanne on epäneutraali, koska velkarahoitus on koronvähennysoikeudesta johtuen edullisempaa. Lisäksi alikapitalisointisääntelyn puuttuminen johtaa siihen, että oikeuskäytännössä tilanteita joudutaan tarkastelemaan veronkiertosäännösten nojalla. Tällä on oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta heikentävä vaikutus.

Lukujen perusteella ongelma keskittyy pieneen joukkoon kansainvälisten konsernien holdingyhtiöitä. Tarkkojen lukujen puuttuessa paras arvio on se, että Suomi menettää näiden yhtiöiden kautta tapahtuvassa verosuunnittelussa verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Koko kansantalouden kannalta luku ei ole merkittävä. Huomionarvoisempaa on se, että ongelmalla on potentiaalia kasvattaa merkitystään tulevaisuudessa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen sääntely on selkeästi jäljessä. Saksassa ensimmäiset säännökset tehtiin jo 90-luvulla. Ruotsissa ja Tanskassa alikapitalisointiongelmaan kiinnitettiin huomiota 00-luvun puolivälissä. Tämän johdosta kummassakin maassa koronvähennysoikeutta on rajoitettu sääntelyllä. Ruotsin ja Tanskan silloiset ongelmat ovat verrattavissa Suomen nykyiseen tilanteeseen.

Valtiovarainministeriössä on ajan mittaan kartoitettu sääntelyvaihtoehtoja Suomessa. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut sääntelyyn, koska kansainvälinen tilanne sääntelyn osalta on koettu epävarmaksi. Viimeksi niin sanottu Hetemäen työryhmä käsitteli aihetta väliraportissaan vuonna 2010. Työryhmä ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi turvautua sääntelyyn tässä vaiheessa. Raportin taustamuistioon liittyvissä lausunnoissa suurinta kannatusta sai korkojenvähennysoikeuden kohdennettu rajoittaminen ulkomaille suuntautuviin, etuyhteydessä maksettaviin korkomaksuihin.