eThesis - School of Business electronic theses

» hse_ethesis_12587.pdf   size:8 MB (7896028)

Background and objective of the study

Interest in the topic of the thesis originated from the notion that while social media services have become an integral part of people's everyday life the related practices have not been leveraged in organizations' internal communication. The concept of intranet was chosen to create an understanding of the implications that may be derived from the introduction of social media practices. The theory of organizational readiness for change framed and set boundaries for the research. The objective of the research was to establish how employees' experiences and perceptions of themselves and their organization related to perceived organizational readiness to adopt and implement social intranet practices.

Methodology and the theoretical framework

Empirical data for the research was generated by conducting an on-line survey amongst 80 white-collar workers in one case company. The survey returned a response rate of 93.8%. A theoretical model of organizational readiness for change and its antecedents was adopted to structure the survey. Four main variables were identified: contextual factors, change valence, change efficacy and perceived readiness for change. Theories of intranets, Enterprise 2.0 and organizational readiness were leveraged in designing applicable and academically grounded survey items. Survey results were then analyzed using multivariate regression analyses.

Findings

In general, the performed analyses found very little support for the applied theoretical framework. No significant relationships could be established between any of the four main variables. As far as subvariables and individual survey items are concerned, knowledge-sharing intensity and experience following blogs (both under the contextual factors variable) were positively associated with change valence. Experience following blogs was also positively related to perceived change in task demand (under change efficacy). As for readiness for change, situational factors and task demand (both under change efficacy) could explain variation in perceived organizational readiness for change. Further, background information about the respondents was used to create control variables for the analyses. More significant relationships were found using control variables as independent variables. For instance, respondents who had only recently started working in the case company tended to assess the adequacy of resources for change more positively than their more senior colleagues. Also, female respondents associated more positively than males with adequacy of resources, impending change in task demand, and their organizations ability to quickly change direction if needed. These examples cover only few of the identified significant relationships.

Tutkimuksen tausta ja tavoite

Kiinnostus tutkimusaihetta kohtaan syntyi käsityksestä, ettei organisaatioiden sisäisessä viestinnässä olla vielä osattu hyödyntää sosiaalisen median käytäntöjä, vaikka ne muuten ovat vakiintuneet osaksi ihmisten arkea. Intranet valittiin käsitteelliseksi lähtökohdaksi, jonka kautta edistettiin ymmärrystä niistä seurauksista, joita sosiaalisen median käytäntöjen käyttöönotto saattaa yrityksissä aiheuttaa. Teoria organisatorisesta muutosvalmiudesta jäsensi ja rajasi tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijöiden kokemukset ja näkemykset itsestään ja organisaatiostaan liittyvät koettuun organisatoriseen valmiuteen ottaa käyttöön sosiaalisia intranet-käytäntöjä.

Metodologia ja teoreettinen viitekehys

Tutkimuksen empiirinen data kerättiin toteuttamalla kyselytutkimus yhden case-yrityksen 80 toimihenkilön keskuudessa. Kyselyn vastausasteeksi saatiin 93,8 %. Teoreettinen malli organisaation muutosvalmiudesta ja sitä edeltävistä tekijöistä jäsensi laadittua kyselyä. Mallista tunnistettiin neljä päämuuttujaa: kontekstitekijät, muutosarvostus, muutostehokkuus, koettu muutosvalmius. Kyselyn kysymysten ja väittämien akateeminen pohja varmistettiin tukeutumalla teorioihin ja kirjallisuuteen intraneteistä, Enterprise 2.0:sta, ja organisatorisesta muutosvalmiudesta. Kyselyvastaukset analysoitiin hyödyntämällä monimuuttujaista regressioanalyysiä.

Tulokset

Yleisellä tasolla analyysit kykenivät tukemaan tutkimuksessa sovellettua teoriaa varsin vähän. Merkittäviä yhteyksiä ei löydetty minkään neljän päämuuttujan välille. Alamuuttujista ja yksittäisistä kysymyksistä tiedonjakamisen intensiteetti ja aikaisempi kokemus blogien seuraamisesta (molemmat kuuluivat päämuuttujan kontekstitekijät alle) yhdistyivät positiivisesti muutosarvostukseen. Kokemus blogien seuraamisesta oli myös positiivisesti yhteydessä koettuun muutokseen tehtävävaatimuksissa (muutostehokkuuden alakohta). Tilannetekijät ja tehtävävaatimukset (molemmat kuuluivat muutostehokkuuden alle) taas selittivät vuorostaan vaihtelua muutosvalmiudessa. Vastaajien taustatietoja käytettiin tehdyissä analyyseissä kontrollimuuttujina. Useampi merkittäviä yhteyksiä löydettiinkin käyttämällä kontrollimuuttujia riippumattomina muuttujina. Analyysit osoittavat muun muassa, että myöhemmin yrityksessä aloittaneet toimihenkilöt suhtautuivat muutoksen vaatimien resurssien riittävyyteen myönteisemmin kuin heidän kokeneemmat kollegansa. Samalla naistoimihenkilöt suhtautuivat mieskollegoitaan positiivisemmin resurssien riittävyyteen, tehtävävaatimusten odotettuun muuttumiseen sekä heidän organisaationsa kykyyn muuttaa toiminnan suuntaa tarvittaessa. Mainitut esimerkit kattavat vain muutamia merkittäviksi tunnistetuista yhteyksistä.