eThesis - School of Business electronic theses

TUTKIELMAN TAVOITTEET

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärryksen lisääminen investointien jälkitarkkailuprosessista sekä jälkitarkkailun suorittajasta ja selvittää millaisia näkökantoja jälkitarkkailun suorittajaan ja suorittajavalintaan voidaan liittää. Tavoitteena on kuvata kohdeyrityksen jälkitarkkailuprosessin toteutustapa sekä selvittää kohdeyrityksessä koetut motiivit jälkitarkkailun suorittamiselle. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mikä taho yrityksessä jälkitarkkailua suorittaa, miten lopullinen jälkitarkkailuraportti muodostuu ja millainen rooli organisaation eri tahoilla on jälkitarkkailun suorittamisessa sekä jälkitarkkailuraportin teossa. Tämän lisäksi selvitetään haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia kohdeyrityksessä jälkitarkkailua suorittavasta tahosta sekä vaihtoehtoisista tahoista jälkitarkkailun suorittajina. Tutkimuksessa tutkitaan myös jälkitarkkailun suorittajan ja suorittajavalinnan mahdollisia vaikutuksia jälkitarkkailuraporttien sisältöön sekä sisällön laatuun.

LÄHDEAINEISTO

Tutkimus on toteutettu case-tutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty yhdestä merkittävästä eurooppalaisesta metsäteollisuusyhtiöstä. Yrityksessä haastateltiin syksyn 2010 aikana yhteensä 19 investointi- ja jälkitarkkailuprosessissa mukana ollutta henkilöä eri organisaatiotasoilta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kohdeyrityksen kirjallisia dokumentteja, kuten investointien jälkitarkkailuraportteja.

TULOKSET

Tutkimus osoitti, useiden aikaisempien tutkimusten tulosten tapaan, että kohdeyrityksessä jälkitarkkailun ensisijainen motiivi on oppiminen tulevaa investointitoimintaa varten. Kohdeyrityksessä jälkitarkkailun toteutustapa näyttäisi tukevan hyvin jälkitarkkailun merkittävimmän tavoitteen, oppimisen, toteutumista. Investoivalla yksiköllä on vetovastuu jälkitarkkailun suorittamisesta, mutta liiketoiminta-alueen rooli vaikuttaisi olevan olennainen lopullisen jälkitarkkailuraportin muodostumisessa. Tutkimus osoitti, että haastateltavat liittävät eri jälkitarkkailun suorittajavaihtoehtoihin sekä hyviä että huonoja puolia. Jälkitarkkailuraporttien laatuun ollaan tyytyväisiä, eikä investoivan yksikön suorittamaa jälkitarkkailua koettu ongelmallisena. Tutkimus kuitenkin osoitti, että jälkitarkkailun suorittajalla on vaikutus jälkitarkkailuraporttien sisältöön sekä sisällön laatuun. Lisäksi tehdyt havainnot antoivat viitteitä siitä, että jälkitarkkailun suorittajan osallistumisen asteella tarkkailun kohteena olevaan investointiin näyttäisi olevan vaikutus jälkitarkkailuraporttien kriittisyyteen sekä objektiivisuuteen. Tutkimus myös osoitti, että investoivan yksikön suorittaman jälkitarkkailun laatua voidaan parantaa investoivasta yksiköstä ulkopuolisten mukanaolon avulla. Erityisesti liiketoiminta-alueen tasolta tapahtuva systemaattinen jälkitarkkailuraporttien käsittely vaikuttaa positiivisesti raporttien laatuun. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jälkitarkkailun sekä jälkitarkkailuraporttien laatu näyttäisi voivan säilyä hyvänä, vaikka investoiva yksikkö on vetovastuussa jälkitarkkailun suorittamisesta.