eThesis - School of Business electronic theses

» hse_ethesis_12748.pdf   size:4 MB (3394537)

Tavoitteet

Suomen julkisen talouden tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin valoisat, sillä työvoiman määrä uhkaa pienentyä ja huollettavien kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnalla ei ole varaa korkeaan työttömyysasteeseen, joka aiheuttaa kustannuksia niin maksetun työttömyysturvan kuin hukatun työpanoksenkin vuoksi. Myöskään väestön terveydentilan ei saa antaa huonontua nykyiseen malliin. Näihin haasteisiin on lukuisia vaihtoehtoisia reagointitapoja. Tässä tutkielmassa arvioin aktiivisen työvoimapolitiikan eri muotoja sekä niiden vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin luomalla katsauksen laajahkoon joukkoon aiempia tutkimuksia. Lisäksi arvioin parhaillaan käynnissä olevaa Paltamon Työtä Kaikille –hanketta, jolla pyritään työllistämään Paltamon kunnan kaikki työttömät julkisilla varoilla ylläpidettyyn Työvoimataloon. Arvioinnissa käytän kuntatason aineistoa, joka on peräisin Kelan, Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkisista tilastotietokannoista.

Tulokset

Puolivälissään tämä nelivuotinen kokeilu vaikuttaa yhteiskunnan kannalta negatiiviselta, kun vertaillaan siihen käytettyjä varoja ja sosiaaliturvasta saavutettuja säästöjä. Kokeilun seurauksena Paltamon työttömyyden ja siihen liittyvien etuuksien määrän voidaan kyllä sanoa laskeneen sekä väestön veronalaisten tulojen nousseen, mutta toteuttamiskustannukset vaikuttavat olleen suoria säästöjä korkeammat. Kokeilun pääasiallisena tarkoituksena ei kuitenkaan ole saavuttaa pikavoittoja, vaan pikemminkin luoda työttömille paremmat pitkän aikavälin työllistymisedellytykset. Toiveena olisi, että nyt tehdyt panostukset kantaisivat hedelmää myöhemmin ihmisten terveydentilan, itsetunnon ja aktiivisuuden kohentuessa. Myös aiempi tutkimuskirjallisuus korostaa pidemmän aikavälin arvioinnin tärkeyttä. Negatiivisista arvioistani huolimatta kannattaa muistaa, että kokeilu on vielä kesken ja tilastoviiveet pitkät.