eThesis - School of Business electronic theses

» hse_ethesis_13265.pdf   size:992 KB (1014935)

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kokevatko Finnairin lentäjät lomautukset psykologisen sopimuksen rikkomisena, ja vaikuttaako psykologisen sopimuksen rikkoutuminen lentäjien asenteisiin ja käyttäytymiseen työssä. Psykologisen sopimuksen rikkoutumisen on todettu vaikuttavan negatiivisesti muun muassa työtyytyväisyyteen, organisaatioon sitoutumiseen ja alaistaitoihin sekä positiivisesti vaihtoaikeisiin. Irtisanomisten, lomautusten ja rakenteellisten muutosten ollessa organisaatioissa yhä tavallisempia on tärkeää ymmärtää, miten toimenpiteet voivat vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen työssä.

Tutkimusta varten haastateltiin viittä Finnairin lentäjää, jotka olivat parhaillaan tai olivat olleet lomautettuna silloisen työnantajansa toimesta. Teemahaastattelun teemoina toimivat taustatietojen ja psykologisen sopimuksen rikkomisen lisäksi aiemmassa tutkimuksessa havaitut psykologisen sopimuksen rikkoutumisen vaikutukset: työtyytyväisyys, sitoutuminen, alaistaidot, vaihtoaikeet ja työsuoritus. Haastattelut toteutettiin keväällä 2010. Aineisto analysoitiin teema-analyysin avulla ja aineiston pohjalta keskeisiksi todetut teemat ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti psykologisen sopimuksen rikkoutumisen ja seurausten asenteissa ja käyttäytymisessä alle. Psykologisen sopimuksen rikkoutumisen teemoiksi valikoituivat lomautuskäytännöt, keskustelu julkisuudessa ja luottamus. Psykologisen sopimuksen rikkoutumisen seurausten osalta teemoiksi nousivat työtyytyväisyys, sitoutuminen, motivaatio, työhön suhtautuminen, alaistaidot ja vaihtoaikeet.

Tulosten perusteella lomautusta itsessään ei koeta psykologisen sopimuksen rikkomisena, mutta lentäjät kokivat kuitenkin psykologista sopimusta rikotun. Taustalla vaikuttavat epäoikeudenmukaisiksi koetut lomautuskäytännöt ja julkisuudessa käyty keskustelu, jotka ovat johtaneet luottamuspulaan ja sitä kautta psykologisen sopimuksen rikkoutumisen kokemukseen. Vaikutukset asenteissa ja käyttäytymisessä vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen voidaan todeta psykologisen sopimuksen rikkoutumisen vaikuttaneen työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen, motivaatioon, alaistaitoihin ja vaihtoaikeisiin. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä organisaatioon, eivät niinkään itse työhön tai työkavereihin. Työsuoritukseen psykologisen sopimuksen rikkoutuminen ei tässä kontekstissa vaikuttanut.

Keskeinen johtopäätös on kokonaisuuden merkitys psykologisen sopimuksen rikkoutumisen kokemuksessa. Yksittäisen toimenpiteen vaikutuksia on mahdotonta arvioida, ja se tuskin on järkevääkään. Konteksti kokonaisuudessaan on keskeisessä roolissa arvioitaessa psykologisen sopimuksen rikkoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Psykologisen sopimuksen rikkoutumisen näkökulmasta puolestaan toimintatavat nousevat olennaisiksi vaikuttajiksi siinä, kuinka vakavia seurauksia asenteissa ja käyttäytymisessä tapahtuu.