eThesis - School of Business electronic theses

» hse_ethesis_13581.pdf   size:787 KB (805424)

Tavoitteet:

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa siitä, mitä esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa identiteettityön näkökulmasta tapahtuu. Kiinnostukseni kohteena on erityisesti se, mitä identiteettikuvauksilla tehdään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tarkastelu keskittyy ammatti-identiteetin ihanteisiin, velvoitteisiin ja oikeuksiin liittyvään puheeseen kehityskeskustelun institutionaalisessa kontekstissa.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät:

Tutkimusaineiston muodostavat yhteensä 26 videoitua aitoa kehityskeskustelua, joista kuusi on varhaiskasvatuksen alan organisaatiosta, seitsemän kirkko-organisaatiosta ja kolmetoista vakuutusalan organisaatiosta. Tutkimusmetodinani käytän organisaatiotutkimuksellista diskurssianalyysia (organizational discourse analysis) (Grant ym. 2004). Diskursiivinen näkökulma sijoittaa identiteetin organisaation jäsenten keskenään käyttämään kieleen kiinnittäen näin huomion näkyviin lingvistisiin käytänteisiin sekä vaikutuksiin, joita käytänteillä on sosiaalisiin suhteisiin ja toimintaan (Potter & Wetherell 1987). Koska tutkielmani empiirinen aineisto on videoitua vuorovaikutusta, se antaa mahdollisuuden myös multimodaaliseen tarkasteluun.

Tulokset:

Keskustelijat tekevät vuorovaikutuksessaan "kahdentasoista" identiteettityötä. Ammatti-identiteettiä työstetään keskustelussa puhumalla muussa ajassa ja paikassa tapahtuvista asioista, mutta samalla sitä toteutetaan myös kyseisen hetken toiminnassa. Ammatti-identiteetit ovat myös fragmentaarisia eli monitasoisia rakennelmia, joiden rakennuspalikoina on monelta taholta ja monista rooleista kumpuavia ihanteita, velvoitteita ja oikeuksia. Identiteetin positiivisuus riippuu siitä, miten hyvin muun muassa nämä rakennuspalikat ovat tasapainossa. Aineistosta nousi esille viisi keskeistä havaintoa siitä, mitä rajaukseni mukaisella identiteettityöllä vuorovaikutuksessa tehdään. Sillä 1) kuvataan omaa toimintaa positiivisena, 2) perustellaan negatiivista toimintaa, 3) annetaan tehtäviä, 4) neuvotellaan ihanteiden ja velvoitteiden merkityksistä ja 5) ilmaistaan tyytymättömyyttä ammatilliseen rooliin. Tärkeä havainto oli myös se, että kehityskeskustelussa identiteettityön toteuttajia ohjaavat näiden käytännön tavoitteiden lisäksi monet kontekstin ja vuorovaikutuksen luonteenpiirteet.