School of Business publications portal

Change in web publishing of Aalto publication series for Aalto University Business School from beginning of 2014

Aaltodoc publication archive
Information and pdf-files of Business School publications in the Aalto series are now located in the Aaltodoc publication archive (Aalto University institutional repository)

eDiss - School of Business dissertations


Author:Korhonen, Iikka 
Title:Essays on commitment and government debt structure
Series:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 332
Series no:A-332
Year:2008  Thesis defence date: 2008-08-22
Discipline:Economics
Electronic dissertation: » dissertation in pdf-format   [1211 KB]
Index terms:debt; economics; kansantalous; kansantaloustiede; national economy; state finance; valtiontalous; velat
Language:eng
Bibid:393030  |  Availability info (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-488-273-6
Abstract (fin):Valtionvelan määrä ja rakenne vaihtelevat suuresti eri maissa. Tämä tutkimus koostuu kolmesta esseestä, joissa tutkitaan valtion- velan rakenteen määräytymistä. Kaikkien esseiden yhteisenä teki- jänä on se, että valtionvelan korkea määrä laskee velan efektiivistä maturiteettia. Lisäksi sekä poliittiset että institutionaaliset tekijät vaikuttavat valtionvelaan rakenteeseen. Esseissä johdettuja teoreet- tisia malleja testataan myös empiirisellä aineistolla.

Ensimmäisessä esseessä johdetaan malli, jossa tulevan hallitus- puolueen identiteetti on epävarma. Kahdesta puolueesta kumpikaan ei pysty sitoutumaan alhaisen in?aation politiikkaan, vaikka se olisi hyvinvoinnin kannalta optimaalista. Ennen vaaleja hallituksessa oleva puolue pystyy vaikuttamaan vaalien jälkeisen hallituksen toimintaan valitsemalla valtionvelan efektiivisen maturiteetin oikein. Efektiivistä maturiteettia pystytään käyttämään alhaisen in?aation politiikkaan sitoutumiseen. Kun puolue, joka vieroksuu enemmän veroja, on hal- lituksessa, hallituksen vaihtumisen todennäköisyys nostaa valtionve- lan suurinta mahdollista efektiivistä maturiteettia. Puoluekentän po- larisoituminen laskee efektiivistä maturiteettia. Malli pystyy selit- tämään valtionvelan rakenteiden muutokset varsin hyvin 13 OECD- maan aineistossa.

Toisessa esseessä osittain itsenäinen keskuspankki auttaa osaltaan hallitusta sitoutumaan alhaisen in?aation politiikkaan. Tästä huoli- matta valtionvelan rakenne säilyttää tärkeytensä sitoutumisinstru- menttina. Mallin mukaan maissa, joissa keskuspankki on hyvin it- senäinen, valtionvelan efektiivinen maturiteetti voi olla korkea, vaikka velkaa olisi paljon. Keskuspankin itsenäisyys on noussut selvästi useissa maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja tämä antaa hyvän mah- dollisuuden testata mallia empiirisesti. Kahdentoista OECD-maan aineisto osoittaakin, että keskuspankin itsenäisyys nostaa efektiivistä maturiteettia. Velan määrä itsessään laskee maturiteettia.

Kolmannessa esseessä rakenteelliset uudistukset vaikuttavat val- tionvelan rakenteeseen. Onnistuneet rakenteelliset uudistukset voivat mm. laskea kotimaisen lainanoton hintaa, mutta tästä huolimatta rakennemuutosten ennustetaan nostavan ulkomaalaisen lainanoton osuutta. Tämä johtuu siitä, että hallitus ei voi uskottavasti sitoutua olemaan in?atoimatta kotimaista velkaa. Malli pystyy kuvaamaan varsin hyvin rakennemuutosten vaikutusta valtionvelan valuutta- jakaumaan Latinalaisessa Amerikassa.
Thesis defence announcement:
Valtionvelan määrä ja rakenne vaihtelevat suuresti eri maissa

KTM Iikka Korhosen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on Commitment and Government Debt Structure” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 22. elokuuta.

Väitöskirjan kolmessa esseessä tutkitaan valtionvelan rakenteen määräytymistä. Esseiden yhteisenä tekijänä on se, että valtionvelan korkea määrä laskee velan efektiivistä maturiteettia. Lisäksi sekä poliittiset että institutionaaliset tekijät vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen. Esseissä johdettuja teoreettisia malleja testataan myös empiirisellä aineistolla.

Keskuspankin itsenäisyys nostaa valtionvelan maturiteettia

Ensimmäisessä esseessä johdetaan malli, jossa tulevan hallituspuolueen identiteetti on epävarma. Kahdesta puolueesta kumpikaan ei pysty sitoutumaan alhaisen inflaation politiikkaan, vaikka se olisi hyvinvoinnin kannalta optimaalista. Ennen vaaleja hallituksessa oleva puolue pystyy vaikuttamaan vaalien jälkeisen hallituksen toimintaan valitsemalla valtionvelan efektiivisen maturiteetin oikein. Efektiivisellä maturiteetilla voidaan sitoutua alhaisen inflaation politiikkaan. Kun puolue, joka vieroksuu enemmän veroja, on hallituksessa, hallituksen vaihtumisen todennäköisyys nostaa valtionvelan suurinta mahdollista efektiivistä maturiteettia. Malli pystyy selittämään valtionvelan rakenteiden muutoksia 13 OECD-maan aineistossa.

Toisessa esseessä osittain itsenäinen keskuspankki auttaa osaltaan hallitusta sitoutumaan alhaisen inflaation politiikkaan. Tästä huolimatta valtionvelan rakenne säilyttää tärkeytensä sitoutumisvälineenä. Mallin mukaan maissa, joissa keskuspankki on hyvin itsenäinen, valtionvelan efektiivinen maturiteetti voi olla korkea, vaikka velkaa olisi paljon. Keskuspankin itsenäisyys on lisääntynyt selvästi useissa maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja tämä antaa hyvän mahdollisuuden testata mallia empiirisesti. Kahdentoista OECD-maan aineisto osoittaakin, että keskuspankin itsenäisyys nostaa efektiivistä maturiteettia. Velan määrä itsessään laskee maturiteettia.

Rakennemuutokset vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen

Kolmannessa esseessä todetaan, että rakenteelliset uudistukset vaikuttavat valtionvelan rakenteeseen. Onnistuneet rakenteelliset uudistukset voivat mm. laskea kotimaisen lainanoton hintaa, mutta tästä huolimatta rakennemuutosten ennustetaan nostavan ulkomaalaisen lainanoton osuutta. Tämä johtuu siitä, että hallitus ei voi uskottavasti sitoutua olemaan inflatoimatta kotimaista velkaa. Malli pystyy kuvaamaan varsin hyvin rakennemuutosten vaikutusta valtionvelan valuuttajakaumaan Latinalaisessa Amerikassa.
Opponents:Heimonen, Kari
professor
University of Jyväskylä, Finland

Chairperson:Haaparanta, Pertti
professor
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11517