School of Business | Department of Languages and Communication | International Business Communication | 2009
Thesis number: 12089
Viestintä kansainvälisessä projektiympäristössä: kanavat ja sidosryhmät
| Author: | Kemppilä, Laura |
| Title: | Viestintä kansainvälisessä projektiympäristössä: kanavat ja sidosryhmät |
| Year: | 2009 Language: eng |
| Department: | Department of Languages and Communication |
| Academic subject: | International Business Communication |
| Index terms: | yritysviestintä; business communication; viestintä; communication; kansainväliset yhtiöt; international companies; projektit; projects |
| Pages: | 128 |
| Full text: | |
| Key terms: | Projektiviestintä; Kansainvälinen yritysviestintä; Projektihallinta; Projektin sidosryhmät; Projektin viestintäkanavat |
| Abstract: |
Tutkielman tavoitteet: Tämä tutkielma tutkii viestintää kansainvälisen yrityksen projektiympäristössä ja sen pääpaino asettuu käytettyjen viestintäkanavien ja tunnistettujen sidosryhmien analysointiin. Tutkimus hakee vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä asiat ovat tärkeitä viestintäkanavien ja projektin sidosryhmien osalta kansainvälisen liikeprojektin viestinnässä? Mitä viestintäkanavaa eri sidosryhmät suosivat projektiviestinnässä? Miten sidosryhmät tulisi huomioida projektin viestintää suunniteltaessa? Yksi tutkimusyrityksen tutkimukselle asettama lisätavoite on pyrkimys käyttää kerättyä tietoa hyväksi aihealueen kehitystyössä yrityksen siinä organisaatiossa, jossa tutkittava projekti sijaitsee.
Tutkimusmenetelmät ja teoreettinen viitekehys: Aineisto kerättiin tutkimusyrityksestä sähköisen kyselyn, ohjatun haastattelun ja ryhmähaastattelun muodossa. Kirjallisuuskatsauksessa valittiin kaksi viitekehystä tutkimukselle: Daft & Lengelin “Media richness” viestintäkanavien sopivuus–malli (Miller, 2006), jonka mukaan vaikuttavat johtajat valitsevat viestintäkanavan viestin monimutkaisuusasteen mukaisesti. Toinen malli, joka poimittiin Ruotsin tiedotusyhdistyksen julkaisusta (1996) on “value chain of communications” viestinnän arvoketju, ja se vetää tutkimuksen teoreettisen osion sidosryhmien osalta yhteen. Pienen muokkauksen myötä malli kuvastaa viestinnän ideaalia prosessia, missä täysi ympyrä – aito kahdensuuntainen viestintäsymbioosi – luodaan sidosryhmien kanssa. Tulokset ja päätelmät: Tutkimus onnistui tunnistamaan viestinnän tärkeät osatekijät tutkitun projektin osalta (katso sivut 91–94). Kerätty materiaali ei kuitenkaan riittänyt luomaan pohjaa päätelmille eri sidosryhmien välisestä viestintäkanavien käytön eroavuuksista. Sen sijaa yleisellä tasolla sähköposti osoittautui suosituimmaksi viestintäkanavaksi. 86% projektin työntekijöistä kertoi olevansa tyytyväisiä projektissa toteutettuun viestintään. |
Electronic publications are subject to copyright.
The publications can be read freely and printed for personal use.
Use for commercial purposes is forbidden.