eThesis - School of Business electronic theses

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksessa tarkastelen HR-ammattilaisuutta ja HR-ammattilaisten identiteettejä HR- ammattilaisten tuottaman puheen kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten HR- ammattilaiset itse puhuvat omasta roolistaan ja työstään HR-funktiossa. Lisäksi olen kiinnostunut heidän identiteettinsä sosiaalisesta rakentumisesta. Vastaan tutkimuksessani kysymyksiin siitä, miten HR-ammattilaiset puheessaan ammentavat eri diskursseista ja miten keskustelijat rakentavat omaa HR-ammattilaisen identiteettiään keskustelun aikana näissä diskursseissa. Teoreettinen viitekehykseni pohjautuu HR-ammattilaisten rooliin ja asemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen sekä identiteettien sosiaalista rakentumista koskevaan kirjallisuuteen.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston analysin toteutin diskurssianalyysin periaatteiden mukaisesti. Tutkimusotteeni on laadullinen ja sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuva. Tukimukseni empiirinen aineisto koostuu kahdesta fokusryhmäkeskustelusta, joissa kummassakin oli 5 osallistujaa. Analyysityön ensimmäisessä vaiheessa tunnistin aineistostani 3 yhtenäistä diskurssia, jotka nimesin bisnesdiskurssiksi, ihmisdiskurssiksi ja kehittämisdiskurssiksi. Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan diskurssien välisiä suhteita ja sitä, miten HR-ammattilaiset eri diskursseista ammentaessaan rakentavat identiteettiään. Diskurssien välisiä suhteita tarkastellessani havaitsin bisnesdiskurssin asettuvan muihin diskursseihin nähden hegemoniseen eli hallitsevaan asemaan. Havaitsin bisnesdiskurssin vaikuttavan sääntelevästi, joskaan ei täysin hallitsevasti, myös identiteetin rakentumiseen.

TUTKIMUSTULOKSET Bisnesdiskurssin hegemonisesta asemasta päätellen keskustelijoille on itsestäänselvää, että HR-työn tulisi olla liiketoimintalähtöistä ja strategista. Tämä itsestäänselvyys on kuitenkin usein johdettavissa lähinnä heidän tarpeestaan mukautua ympäristöstä tulleisiin vaatimuksiin. Lisäksi aineistoni perusteella voi tulkita, että ihmis- ja kehittämisdiskurssista ammentaminen olisi heille luonnollisempaa kuin bisnesdiskurssista ammentaminen. He eivät siis välttämättä puhu liiketoimintalähtöisyydestä tekijänä, joka aidosti innostaisi heitä työhönsä vaan enemmänkin he ovat mukautuneet ulkopuolelta tulleisiin vaatimuksiin. Tämä saattaa osaltaan selittää myös aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan HR- ammattilaisten rooli ei ole aidosti muuttunut liiketoimintalähtöiseksi, vaan muutos on jäänyt lähinnä retoriselle tasolle. Myös identiteetin rakentumisessa bisnesdiskurssilla on hallitseva rooli, vaikka keskustelijat rakentavat identiteettiään onnistuneesti myös ihmis- ja kehittämisdiskurssista käsin heille luonnollisissa tilanteissa.