Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Söderqvist, Minna 
Otsikko:Internationalisation and its Management at Higher-Education Institutions. Applying Conceptual, Content and Discourse Analysis
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 206
Sarjan numero:A-206
Vuosi:2002  Väitöspäivä: 2002-11-22
Aine:Kansainvälinen liiketoiminta
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [2490 KB]
Asiasanat:Internationalization; Kansainvälistyminen; Korkeakoulut; Koulutus; Training; Universities; University colleges; Yliopistot
Kieli:eng
Bibid:284174  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-718-X
Tiivistelmä (eng):This doctoral dissertation answers the following research questions: 1) What are the understandings of HEI internationalisation? 2) How does middle management of internationalisation of higher-education institutions understand the management of HEI internationalisation?

The study was conducted in two phases. First, an objectivist research design was applied. A framework of internationalisation and its management was created and evaluated with the help of content analysis of the population of Finnish European Policy Statements; 44 EPSs were analysed. Second, as much data fell through the cracks of analysis, a social constructionist research design was chosen. A discourse analysis based on interviews of ten middle managers of internationalisation in Belgium and Finland and of five rectors from the same countries was conducted. The analysis was based on 42h and 50 minutes of interviews, i.e. 388 pages of transcribed tapes.

The study makes several contributions. First, it contributes to the opening up a new scholarly research field in International Business, the managing of internationalisation of 1990s in the developing higher-education field. Higher education is becoming an industry; commercialisation of higher education is an important phenomenon especially in the Anglo-Saxon countries, whence it is spreading all over the world through e.g. OECD and GATS. These important empirical developments need to be further studied with IB research tools.

Second, it argues that social constructionist thinking, which is still seldom applied, through the use of discourse analysis, can extend knowledge generation in IB. What we see, at least to a certain extent, depends on what we expect to see; with new types of research questions new knowledge can be created.

Third, it creates new knowledge. A thorough concept analysis of HEI internationalisation, a holistic management model for HEI internationalisation, and a national level of understanding of the managing of HEI internationalisation were the contributions of the first phase of study. The second phase of study contributed by giving three detailed discourses on HEI internationalisation as well as three detailed discourses on managing of HEI internationalisation. These new views on internationalisation and its managing provide a point of departure for a wide range of further studies. These results can be also benefited from by both the middle and top managers of HEIs, and national and supranational educational authorities.
Väitöstiedote:
Kansainvälistymisen johtaminen korkeakouluissa - pienen kansakunnan menestymisen avaimia?

KTL Minna Söderqvistin kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöskirja "Internationalisation and Its Management at Higher-Education Institutions - Applying Conceptual, Content and Discourse Analysis" tarkastetaan perjantaina 22.11.2002 klo 12 Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) päärakennuksen NOKIA-salissa B200. Vastaväittäjänä toimii professori Brian Toyne (St. Mary's University, USA) ja kustoksena professori Reijo Luostarinen (HKKK).

1990-luvun Euroopassa tapahtui suuri muutos niin tiede-, taide- ja ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin kansainvälistymisessä. Anglosaksisissa maissa kansainvälistymisen avulla tahkotaan rahaa kattamaan suurenevien koulutettavien määrien ja pienevien budjettien välistä eroa, ja näiden maiden toimesta korkeakoulutus on sisällytetty GATS:iin (General Agreement on Trade in Services). Manner-Euroopassa toimitaan kansainvälisen yhteistyön ajatuksen pohjalta. Kansainvälistyminen ei ole enää muutamien yksittäisten opiskelijoiden ja aikaansa seuraavien professorien aluetta, vaan EU:n ansiosta kaikkien opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden todellinen vaihtoehto. Korkeakouluhallintoon on syntynyt uusi koulukunta, "kansainvälistymispäälliköt" - joilla tosin on hyvin vaihtelevat tittelit - hoitamaan erityisesti liikkuvuuteen, opetuksen kehittämiseen ja verkostoitumiseen liittyviä tehtäviä.

Söderqvistin tutkimuksessa selvitetään, mistä kansainvälistymisessä on kysymys, kun koulutuspolitiikkaa ja koulujen arkikäytäntöä on luotu yhtäaikaa. Lisäksi tutkimuksessa on kehitetty kansainvälistymisen johtamismalli käytännön työn avuksi. Suomen kansallista tilannetta on analysoitu koko korkeakoulupopulaation kansainvälistymisen johtamisen suhteen. Tutkimuksessa mm. todetaan, että toimiakseen tehokkaasti pienenevillä resursseilla on kansainvälistymispäälliköiden johtamiskoulutukseen panostettava.

Suomalaisten ja belgialaisten, eri tyyppisten korkeakoulujen ylimmän ja keskijohdon edustajien 34:ään haastatteluun perustuen on tunnistettu kolme diskurssia, merkitysjäsennystä, kansainvälistymisestä ja kolme sen johtamisesta. Vaikka tutkittiin kansainvälistymisen johtamista, kansainvälistyminen tuotti enemmän puhetta sen johtajilta, ja näin ollen tarkemmat merkityksenannot kuin sen johtaminen. "Kansainvälistymisen institutionalisoimisvaiheessa korkeakouluihin tarvitaan lisää johtamisosaamista, käsitystä mm. siitä mitä on visio-, strateginen ja operatiivinen johtaminen sekä muutosjohtaminen. Perinteisen normijohtamisen tilalle tarvitaan visionääristä ja osallistavaa johtamista. Sekä strategioiden että rakenteiden luominen on tässä eurooppalaisen kansainvälistymisen vaiheessa tarpeen - eikä niitä luoda liian niukoilla resursseilla 'kansainvälistymisen apostolien' vapaaehtoistyönä tai heidän terveytensä kustannuksella", Söderqvist sanoo. Sivutuotteena tutkimuksessa saatiin selville myös positiivisia käytäntöjä käytännön toimijoiden tueksi.

Tutkimus avaa uutta tutkimusaluetta kansainvälisen liiketoiminnan puitteissa. Se on lähtökohdaltaan monitieteinen, soveltaa harvemmin kansainvälisen liiketoiminnan piirissä käytössä olevaa menetelmää, diskurssianalyysiä, sekä yhdistää positivistista ja sosio-konstruktionista tieteentekemistä.
Vastaväittäjät:Toyne, Brian
professori
St. Mary´s University, Texas, USA

Kustos:Luostarinen, Reijo
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11206