Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Maliranta, Mika 
Otsikko:Micro Level Dynamics of Productivity Growth: an Empirical Analysis of the Great Leap in Finnish Manufacturing Productivity in 1975-2000
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 227
Sarjan numero:A-227
Vuosi:2003  Väitöspäivä: 2003-12-09
Aine:Kansantaloustiede
Asiasanat:Competition; Industry; Kilpailu; Microeconomics; Mikrotalous; Productivity; Research and development; Teollisuus; Tuottavuus; Tutkimus ja kehitys
Kieli:eng
Bibid:298423  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-815-1
Tiivistelmä (eng):This study analyses the dynamics of productivity growth at the micro level in Finnish manufacturing industries. It is shown that productivity-enhancing restructuring (so-called “creative destruction”) has played a crucial role especially since the mid-1980s. Empirical evidence is provided that R&D efforts and exposure to global competition through imports and exports have affected positively with a few years’ lag.

The results for R&D are in accordance with the views that innovations and technological progress entail experimentation, selection and reallocation of resources at the micro level that are important for economic development. An increase in productivity divergence seems to precede increases in creative destruction, which also fits the picture. However, at the same time creative destruction also compresses productivity dispersion by cleansing low productivity units. No empirical evidence is found that wage dispersion between plants has a positive effect. The positive effect of international trade, in turn, points to the importance of product market competition which is emphasised in the recent theoretical literature. Finally, the main part of productivity-enhancing restructuring can be attributed to newly established plants, which indicates the importance of entrants to creative destruction.

Various aspects of identifying and measuring the components of aggregate productivity growth by means of productivity decomposition methods are discussed in detail. It is demonstrated that there is a great variation between the results obtained by different methods. Some new variants of the methods are proposed. These tools have two main advantages. Firstly, they yield components that are useful when evaluating the usefulness of the representative firm model. Secondly, the results are not very sensitive to the usual measurement problems inherent in micro data.

The usual caveat of ignoring labour quality in productivity decompositions is tackled by using linked employer-employee data. These data allow the measurement of labour input in so-called “efficiency units”. No empirical evidence is found that the productivity steps taken have been just factitious increases gained by the displacement of the lower educated and less experienced workers through micro level restructuring.

Productivity-enhancing restructuring also has implications for the dynamics of factor income shares. The payroll shares of plants have been reallocated from plants having a low capital-to-value-added ratio to those having a high capital-to-value-added ratio. The reshuffling of the payroll shares of plants has contributed positively to an increase in the capital’s factor income share at the aggregate level.

Because micro level restructuring is of vital importance for economic growth, the factors that affect this process deserve careful consideration when the policy actions or reforms of institutions are designed. Innovations and R&D are important, but alone they may not be enough. Product market competition is likely to have a decisive role. In addition, well-functioning financial and labour markets and a high skill level in the workforce are also key factors facilitating the renewal of the economy at the micro level.
Väitöstiedote:
Suomen teollisuuden tuottavuusharppauksen dynamiikka toimipaikkatasolla vuosina 1975-2000

VTL Mika Malirannan kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Micro level dynamics of productivity growth; An empirical analysis of the great leap in Finnish manufacturing productivity in 1975–2000” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa tiistaina 9. päivänä joulukuuta 2003. Väitöstilaisuus alkaa klo 14 Chydenian (Runeberginkatu 22-24) STORA ENSO -salissa H324. Vastaväittäjänä toimii professori Eric Bartelsman (Vrije Universiteit Amsterdam) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK).

Suomen teollisuus on harpannut teknologian ja tuottavuuden kansainväliseen kärkiryhmään 1900-luvun viimeisellä kvartaalilla. Suomen korkealle kantaneen tuottavuusharppauksen analyysi antaa kiinnostavaa tietoa toimipaikoilla tapahtuvan teknologisen murroksen muodoista, syistä ja seurauksista.

Väitöskirjassa selvitellään toimipaikka-aineistojen avulla toimialojen tuottavuuskasvun lähteitä ja arvioidaan tuottavuuskasvun luonnetta yksityiskohtaisesti. Välineenä käytetään tuottavuushajotelmia. Väitöksessä tarkastellaan kirjallisuudessa sovellettujen menetelmien ominaisuuksia sekä esitetään joitakin uusia versioita, joissa on korjattu menetelmien aiempia heikkouksia.

Väitöksessä osoitetaan, että toimipaikkarakenteiden muutos on kohottanut Suomen teollisuustoimialojen tuottavuutta erityisesti 1980-luvun puolivälistä alkaen. 1980-luvulla Suomeen perustettiin suuri määrä uusia toimipaikkoja, joista osalla oli laadukas teknologia ja korkea tuottavuus. Yritykset investoivat ja loivat niihin uusia, tuottavia työpaikkoja. Samaan aikaan heikon tuottavuuden toimipaikat supistuivat ja katosivat markkinoilta: työpaikkoja tuhoutui. Tätä ilmiötä kutsutaan kirjallisuudessa joskus ”luovaksi tuhoksi”. Pitkälti luovan tuhon ansiosta Suomi nousi monilla aloilla tuottavuuden kansainväliseen eturintamaan 1990-luvulla.

Avautuminen kansainvälisen kilpailun paineelle oli keskeinen luovan tuhon käynnistänyt tekijä. Monilla aloilla avautuminen alkoi kunnolla 1980-luvun puolivälissä, mutta esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja rakennusaineteollisuudessa kilpailuympäristö muuttui ja luova tuho alkoi vasta 1990-luvulla.

Alan tuore teoreettinen kirjallisuus korostaa teknologiseen kehitykseen kuuluvaa ja kilpailullisilla markkinoilla tapahtuvaa kokeilemista ja valikoitumista. Näin ollen T&K ja innovointi oletettavasti johtavat toimipaikkarakenteiden muutokseen tuottavuutta vahvistavalla tavalla. Väitöskirja antaa empiiristä tukea tälle hypoteesille. Luovaa tuhoa näyttää edeltävän myös toimipaikkojen välisen tuottavuushajonnan lisääntyminen. Sen sijaan toimipaikkojen välinen palkkahajonta ei näytä olleen yhteydessä luovaan tuhoon Suomen teollisuudessa.

Irtisanomisen ja rekrytoinnin joustavuus helpottaa luovaa tuhoa. Tällainen myllerrys luonnollisesti heikentää työntekijöiden hyvinvointia. Epävarmuutta voidaan kuitenkin lievittää työttömyysturvalla. Sopeutumista voidaan helpottaa myös oikeanlaisella koulutuksella, tehokkaalla työnvälityksellä sekä työmarkkinatoimenpiteillä.
Vastaväittäjät:Bartelsman, Eric
professori
Vrije Universiteit, Amsterdam, Alankomaat

Kustos:Ilmakunnas, Pekka
professori