Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Nurmi, Satu 
Otsikko:Essays on Plant Size, Employment Dynamics and Survival
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 230
Sarjan numero:A-230
Vuosi:2004  Väitöspäivä: 2004-04-02
Aine:Kansantaloustiede
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [2498 KB]
Asiasanat:Age; Employment; Firm size; Ikä; Industry; Teollisuus; Työllisyys; Yrityksen koko
Kieli:eng
Bibid:303121  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-829-1
Tiivistelmä (eng):This thesis consists of a theoretical introduction and four empirical essays which examine the effect of plant size on its employment dynamics and the likelihood of survival. Furthermore, the thesis investigates various industry-level and regional characteristics that have an impact on the choice of plant start-up scale. In addition to plant size, the focus of interest is on the effect of plant age and human capital on employment patterns. The data sets used also make it possible to analyse the plant-level consequences of the exceptionally deep recession experienced in Finland at the beginning of the 1990s. The primary data source used is a plant-level panel data set which is based on the Industrial Statistics of Statistics Finland over the period 1980–94 covering in principle all Finnish manufacturing plants with at least five employees. In some parts the analysis is also extended to cover service-sector plants with the data from the Business Register of Statistics Finland.

In addition, it is possible to use linked employer-employee data sets, which include information on worker flows and background characteristics of employees in each plant based on the Employment Statistics of Statistics Finland. According to the results, the choice of plant start-up size is affected by various industry attributes, which may differ depending on whether a plant belongs to a multi-unit or a single-unit firm. There are no significant differences between the findings for manufacturing and services except for the different role of regional employee characteristics in the choice of start-up size. The findings indicate that small plants create and destroy relatively more jobs than their employment share would imply. In addition, there is a negative relationship between plant size and relative employment growth, in other words small plants grow relatively faster than the larger ones. The results also suggest that young plants have faster relative growth than the older ones. However, the methods of study have a considerable effect on the results. Furthermore, assessing the total welfare effect is difficult, because differences in the qualitative factors between the jobs created in different-sized plants should be taken into account. It is also found that current size predicts the likelihood of plant survival better than initial size, so that smaller plants have clearly lower chances of survival. According to the findings, small and young plants seem to have been most severely hit by the negative consequences of the recession. However, the macroeconomic effects do not alter the central findings on the relationships between plant size, growth and survival.

The findings lend support to the predictions of newer theoretical firm growth models, which describe the post-entry process of learning and adaptation that eliminates the less efficient units from the markets. The start-up scale of new plants is affected, for example, by the sunk costs and optimal size in the industry. Small new plants have a high risk of failure. However, those that are able to survive grow fast. The variance of growth decreases and the likelihood of survival increases with plant size and age through a process of learning. In addition, the findings show that the effects of human capital on firm growth and survival would deserve more attention both in the theoretical and empirical literature.
Tiivistelmä (fin):Tämä tutkimus koostuu teoreettisesta johdannosta ja neljästä empiirisestä esseestä, joissa tarkastellaan toimipaikan koon vaikutusta sen työllisyysdynamiikkaan ja henkiinjäämisen todennäköisyyteen. Lisäksi tarkastellaan toimipaikan aloituskokoon vaikuttavia toimiala- ja aluetason tekijöitä. Toimipaikan koon lisäksi erityisenä kiinnostuk- sen kohteena ovat toimipaikan iän ja inhimillisen pääoman vaikutukset työllisyyskehitykseen. Aineisto mahdollistaa myös 1990-luvun alun lamavuosien toimipaikkatason seurausten analysoinnin. Ensisijaisena tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen Teollisuustilastoon perustuva toimipaikkatason paneeliaineisto vuosilta 1980?94, joka kattaa periaatteessa kaikki suomalaiset vähintään viiden henkilön teolliset toimipaikat. Joiltakin osin analyysiä laajennetaan myös palvelusektorin toimipaikkoihin Tilastokeskuksen Yritysrekisterin avulla. Tutkimuksessa käytetään myös yhdistettyjä työnantaja? työntekijä-aineistoja, jotka sisältävät tietoa kunkin toimipaikan työntekijävirroista ja henkilöstön taustaominaisuuksista Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta.

Tulokset osoittavat, että toimipaikan aloituskoon valintaan vaikuttavat useat toimialakohtaiset tekijät, joiden vaikutus riippuu myös siitä kuuluuko toimipaikka moni- vai yksitoimipaikkaiseen yritykseen. Teollisuuden ja palvelualojen tulosten välillä ei ole merkittävää eroa lukuun ottamatta alueellisten työvoimaominaisuuksien erilaista merkitystä aloituskoon valinnassa. Tulosten mukaan pienet toimipaikat luovat ja hävittävät työpaikkoja työvoimaosuuteensa nähden suhteellisesti enemmän kuin suuret toimipaikat. Lisäksi toimipaikan koon ja työllisyyden suhteellisen kasvun välillä on negatiivinen suhde, toisin sanoen pienet toimipaikat kasvavat suuria suhteellisesti nopeammin. Tulokset osoittavat myös, että nuorilla toimipaikoilla on vanhoja nopeampi suhteellinen kasvu. Tutkimusmenetelmillä on kuitenkin huomattava vaikutus tuloksiin. Kokonaisvaltaisten hyvinvointivaikutusten arviointi on vaikeaa, koska erot erikokoisten toimipaikkojen luomien työpaikkojen laadullisissa tekijöissä tulisi myös ottaa huomioon. Tulokset osoittavat myös, että nykyinen koko ennustaa toimipaikkojen henkiinjäämistä aloituskokoa paremmin siten, että pienillä toimipaikoilla on selvästi alhaisempi henkiinjäämisen todennäköisyys. Tulosten mukaan lamavuosien negatiiviset vaikutukset kohdistuivat erityisesti pieniin ja nuoriin toimipaikkoihin, mutta makrotaloudellisten vaikutusten huomioiminen ei muuta keskeisiä tuloksia koon, kasvun ja henkiinjäämisen välisistä suhteista.

Tulokset tukevat uudempien teoreettisten yritysten kasvumallien ennustuksia, joiden mukaan yritysten elinkaareen liittyy oppimis- ja valikoitumisprosessi, joka karsii markkinoilta tehottomat yritykset. Uusien toimipaikkojen aloituskokoon vaikuttavat muun muassa uponneet kustannukset ja toimialan optimikoko. Pienillä ja nuorilla toimipaikoilla on korkea konkurssiriski, mutta ne, jotka selviävät, kasvavat nopeasti. Kasvun varianssi alenee ja henkiinjäämisen todennäköisyys kasvaa oppimisen myötä koon ja iän kasvaessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että inhimillisen pääoman vaikutukset yritysten kasvuun ja henkiinjäämiseen ansaitsisivat lisähuomiota sekä teoreettisessa että empiirisessä alan kirjallisuudessa.
Väitöstiedote:
Toimipaikan koko ja työpaikat Suomen teollisuudessa

KTM Satu Nurmen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja “Essays on Plant Size, Employ-ment Dynamics and Survival” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 2.4.2004. Väitöstilaisuus alkaa klo 14 Chydenian (Runeberginkatu 22-24) STORA ENSO -salissa (H324). Vastaväittäjänä toimii professori, PhD José Mata (Universidade Nova de Lisboa) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK).

Viime vuosikymmeninä talouden rakennemuutos ja 1990-luvun alun lama ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen teollisuuden työllisyyden ja yrityskannan kehitykseen. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjänä on herättänyt keskustelua. Yritys- ja toimipaikka-aineistojen parantunut saatavuus tutkimuskäyttöön mahdollistaa tämän ilmiön syvällisen analyysin käyttäen viimeisimpiä ekonometrisia menetelmiä.

Väitöskirja koostuu teoreettisesta johdannosta ja neljästä empiirisestä tutkimuksesta. Väitöskirjassa tutkitaan Tilastokeskuksen toimipaikka-aineistoilla Suomen tehdasteollisuuden toimipaikkojen aloituskokoon, työllisyyskehitykseen ja henkiinjäämiseen vaikuttaneita tekijöitä ajanjaksolla 1980–1994. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat toimipaikan koon, inhimillisen pääoman ja suhdannekehityksen työllisyysvaikutukset. Joiltakin osin analyysiä laajennetaan myös palvelualoille ja laman jälkeisiin vuosiin 1995–2000.

Tulokset osoittavat, että toimipaikan koolla on hyvin keskeinen vaikutus työpaikkojen syntymiseen ja häviämiseen, työllisyyden nettokasvuun ja toimipaikan henkiinjäämisen todennäköisyyteen. Tulosten mukaan pienet toimipaikat luovat ja hävittävät työpaikkoja työvoimaosuuteensa nähden suhteellisesti enemmän kuin suuret toimipaikat. Pienillä ja nuorilla toimipaikoilla on suuria ja ikääntyviä toimipaikkoja alhaisempi henkiinjäämisen todennäköisyys, mutta ne, jotka selviävät, kasvavat suhteellisesti nopeammin.

Tulosten mukaan 1990-luvun alun laman negatiiviset vaikutukset kohdistuivat erityisesti pieniin ja nuoriin toimipaikkoihin, joiden kasvun ja henkiinjäämisen edellytykset heikkenivät. Toisaalta myös suurten toimipaikkojen työllisyyskasvu hidastui merkittävästi. Lisäksi tulokset osoittavat, että toimipaikan aloituskoon valintaan vaikuttavat useat toimiala- ja aluekohtaiset tekijät, joiden merkitys riippuu myös toimipaikan strategisesta toimintaympäristöstä.

Tulokset vastaavat uudempien teoreettisten yritysten kasvumallien ennustuksia. Inhimillisen pääoman vaikutukset yritysten kasvuun ja henkiinjäämiseen ansaitsivat kuitenkin lisähuomiota sekä teoreettisessa että empiirisessä taloustieteen kirjallisuudessa.
Vastaväittäjät:Mata, José
professori
Universidade Nova de Lisboa, Portugali

Kustos:Ilmakunnas, Pekka
professori