Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Vaittinen, Risto 
Otsikko:Trade Policies and Integration - Evaluations with CGE -Models
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 235
Sarjan numero:A-235
Vuosi:2004  Väitöspäivä: 2004-06-04
Aine:Kansantaloustiede
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1179 KB]
Asiasanat:Agricultural policy; EU; Integraatio; Integration; Kauppapolitiikka; Maatalouspolitiikka; Trade policy; WTO
Kieli:eng
Bibid:603607  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-843-7
Tiivistelmä (eng):This monograph studies trade and integration at three levels: national, regional and global. The impacts of trade policy on integration have been evaluated in three different cases: Finland's accession into the EU, global trade liberalisation set off by the WTO negotiations and the EU's enlargement with the new members from the former socialist Central European countries. Computable general equilibrium (CGE) modelling is used to evaluate the likely outcomes of the policy changes related to these occurrences.

Finnish accession into the EU is evaluated by a single region comparative-static computable general equilibrium (CGE) model of the Finnish economy. Multilateral trade liberalisation within the WTO negotiations is evaluated using a multiregional CGE -model. The eastern enlargement of the EU is studied with a recursive dynamic version multiregional model. Focus in the evaluation of enlargement is in factor mobility issues.
Tiivistelmä (fin):Tässä tutkimuksessa arvioidaan kauppaa ja integraatiota kolmella tasolla: kansallisella, alueellisella ja globaalilla. Kaupan ja integraation merkitystä on tarkasteltu kolmen esimerkin valossa, jotka ovat Suomen EU -jäsenyys, WTO kauppaneuvottelut ja EU:n itälaajentuminen Itä-Euroopan entisiin sosialistimaihin. Numeerista yleisen tasapainon (CGE) malleilla on arvioitu näihin tapahtumiin liittyvien politiikkamuutosten todennäköisiä seuraamuksia.

Suomen EU -jäsenyyttä on arvioitu yhden maan komparatiivis-staattisella Suomea kuvaavalla CGE -mallilla. Monenvälisten kauppaneuvottelujen vaikutuksia on arvioitu Purduen yliopistossa kehitellyllä GTAP -mallilla. EU:n itälaajentumista on arvioitu GTAP -mallin rekursiivisesti dynaamisella versiolla.
Väitöstiedote:
Kauppapolitiikan vaikutus talouksien integroitumiseen

VTL Risto Vaittisen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja “Trade Policies and Integration – Evaluations with CGE -Models” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.6.2004. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenian (Runeberginkatu 22-24) STORA ENSO -salissa (H324). Vastaväittäjänä toimii professori, Mika Widgren (Turun Kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta (HKKK).

Tutkimuksessa kansainvälistä kauppaa ja integraatiota tarkastellaan kolmella tasolla: kansallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Suomen EU-jäsenyyden, EU:n itälaajentumisen sekä WTO:n käynnissä olevine kauppaneuvottelujen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu numeerisen, yleisen tasapainomallintamisen menetelmin.

Suomen EU-jäsenyyttä on tarkasteltu kauppapolitiikan näkökulmasta. Jäsenyys toi huomattavia muutoksia maatalouspolitiikkaan ja hyödykeverotukseen. EU:n maatalouspolitiikan omaksuminen merkitsi Suomen maataloudelle aiempaa vähemmän protektionistista toimintaympäristöä. Omaksuttu maatalouden tukipolitiikka on tutkimuksen perusteella tehokkaampaa, koska se takaa tuottajille suuremmat tulot ja aiheuttaa pienemmät kustannukset kuluttajille ja veronmaksajille.

WTO:n kauppaneuvotteluja arvioitaessa on tarkasteltu maatalouskaupan vapauttamisen kansainvälisiä vaikutuksia. Reformi, jossa vientituet poistetaan, tuontisuojaa alennetaan 35 % ja tuotantotukia 20 %, kasvattaa eri elintarvikkeiden maailmankauppaa 10–25 %. Kuluttajien hyödyn ja tuotannon tehostumisen näkökulmasta sekä EU:n vanhat että uudet jäsenet olisivat reformin keskeisiä hyötyjiä. Muita uudistuksesta merkittävästi hyötyviä alueita ovat keskituloiset maataloustuottajamaat ja OECD:n pienet teollistuneet maat.

EU:n itälaajentuminen tulee mallitarkastelujen valossa kiihdyttämään kasvua, investointeja ja kulutusta uusissa jäsenmaissa. Mallitarkasteluissa on arvioitu sekä EU:n jäsenyyden tuomien tulonsiirtojen että integraatiopolitiikan aikaansaamien työvoiman ja pääomaliikkeiden vaikutuksia. Tuotannontekijäliikkeiden vaikutukset selkeästi dominoivat perinteisiä ulkomaankaupan kustannuksia alentavia kauppapolitiikan vaikutuksia. Kansantulon kasvu jää tuotannon kasvua pienemmäksi, koska osa talouskasvusta perustuu ulkomaisiin investointeihin, joista saadut tuotannontekijätulot siirtyvät ulkomaille. Työvoiman maastamuutto alentaa uusien jäsenmaiden talouskasvua, mutta kiihdyttää sitä hieman vanhoissa EU-maissa. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa tuotannon taso on uusissa jäsenmaissa mallin tarkasteluperiodin lopussa 2-7 % alhaisemmalla tasolla kuin ilman maasta muuttoa. Vastaavasti vanhojen jäsenmaiden BKT on jopa 1,5 % korkeammalla tasolla. Vaikutukset kulutukseen henkeä kohden ovat päinvastaiset: uusissa jäsenmaissa migraatio nostaa kulutusta 2-5 %, kun taas nykyisissä jäsenmaissa kulutus alenee jonkin verran.
Vastaväittäjät:Widgren, Mika
professori
Turun kauppakorkeakoulu, Suomi

Kustos:Haaparanta, Pertti
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11214