Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Sorjonen, Hilppa 
Otsikko:Taideorganisaation markkinaorientaatio : markkinaorientaation edellytykset ja ilmeneminen esitystaideorganisaation ohjelmistosuunnittelussa
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 247
Sarjan numero:A-247
Vuosi:2004  Väitöspäivä: 2005-02-04
Aine:Markkinointi
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1421 KB]
Asiasanat:Antecedents of market orientation; Arts; Arts management; Arts marketing; Asiakasorientaatio; Culture; Esittävä taide; Esitystaide; Kilpailijaorientaatio; Knowledge; Kulttuuri; Kulttuurijohtaminen; Kulttuurin markkinointi; Market orientation; Markets; Markkinaorientaatio; Markkinaorientaation edellytykset; Markkinat; Ohjelmistosuunnittelu; Organisaatio; Organization; Performing arts; Sidosryhmäorientaatio; Taide; Tieto
Kieli:fin
Bibid:315532  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-898-4
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja tietämystä taideorganisaatioiden suhteesta markkinoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten taideorganisaatio ottaa markkinat huomioon toiminnassaan, toisin sanoen: ilmeneekö taideorganisaation toiminnassa markkinaorientaatiota, millä tavoin markkinaorientaatio ilmenee ja miksi markkinaorientaatio ilmenee sellaisena kuin ilmenee. Markkinaorientaation konkreettista ilmenemistä tutkittiin esitystaideorganisaatioiden ohjelmistosuunnittelun yhteydessä. Tutkimus perustui markkinaorientaatioteoriaan sekä organisaatiokulttuurin ja taiteen markkinoinnin kirjallisuuteen. Taideorganisaatiot nähtiin kilpailullisilla markkinoilla toimivina ja niiden toiminnan tarkastelussa käytettiin liiketaloustieteen käsitteistöä. Markkinaorientoituneeksi määriteltiin esitystaideorganisaatio, joka suunnittelee ja toteuttaa eri toiminnot koordinoiden erityisesti asiakkaiden, mutta myös muiden sidosryhmien tarpeita ja odotuksia sekä kilpailijoita koskevaan informaatioon perustuvia, asiakkaille ylivoimaista arvoa luovia tuotteita.

Empiirinen tutkimus perustui laadulliseen aineistoon ja oli luonteeltaan kuvaileva ja myös eksploratiivista analyysia sisältävä. Tutkittavaa ilmiötä, markkinaorientaatiota tarkasteltiin realistisesta näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelurunkoon perustuvien asiantuntijahaastattelujen avulla. Haastateltavat (11 henkilöä) olivat kymmenen tarkoituksellisesti valitun esitystaideorganisaation (kaksi teatteria, kolme musiikkifestivaalia, ooppera ja neljä orkesteria) ohjelmistosuunnittelusta tai markkinoinnista vastaavia henkilöitä.

Tutkimuksen analyyttinen lähestymistapa oli pääasiassa deduktiivinen. Ensin kuitenkin tunnistettiin induktiivisen analyysin tuloksena kolme erilaista lähestymistapaa ohjelmiston suunnitteluun: luovuuskeskeinen, resurssikeskeinen ja tehtäväkeskeinen lähestymistapa. Tulosten mukaan esitystaideorganisaatioiden ohjelmistosuunnittelussa ilmeni sekä reaktiivista, asiakkaiden tunnistettuja tarpeita huomioonottavaa että proaktiivista, asiakkaiden tunnistamattomia tarpeita ennakoivaa markkinaorientaatiota. Reaktiivisen ja proaktiivisen markkinaorientaation ilmeneminen vaihteli ohjelmistosuunnittelulähestymistavoittain. Myös reaktiivinen ja proaktiivinen kilpailija-, taiteilija- ja mediaorientaatio sekä itseorientaatio tunnistettiin. Markkinaorientaation kulttuuriset edellytykset (arvot, normit, uskomukset ja artefaktit) sekä sosiostrukturaaliset edellytykset (johdon sitoutuminen ja riskinotto, menestyskäsitys, päätöksentekojärjestelmä) vaihtelivat jonkin verran ohjelmistosuunnittelulähestymistavoittain ja näyttivät olevan yhteydessä markkinaorientaation ilmenemiseen ja sen muotoon. Markkinaorientaatio ei perustunut formaaliin, systemaattiseen tiedon luomiseen asiakkaista vaan lähinnä asiakkaita ja kilpailua koskeviin uskomuksiin ja pitkäaikaisen alan kokemuksen kautta hankittuun tietoon asiakkaiden käyttäytymisestä. Markkinatiedon levittämiseen organisaatiossa ei kiinnitetty erityistä huomiota ja toimintoja koordinoitiin epäformaalisti.

Markkinaorientaation kulttuuristen ja sosiostrukturaalisten edellytysten ja markkinaorientaation ilmenemismuotojen tarkastelu täydentää oleellisesti aikaisempaa taideorganisaatioihin kohdistunutta markkinaorientaatiotutkimusta. Markkinaorientaatio on relevantti taideorganisaatioille, sillä sen omaksuminen systematisoi prosessin, joka johtaa nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden, sidosryhmien sekä kilpailutilanteen parempaan tuntemukseen
Väitöstiedote:
Miten taideorganisaatio huomioi markkinat ohjelmistosuunnittelussa?

KTM Hilppa Sorjosen markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Taideorganisaation markkinaorientaatio. Markkinaorientaation edellytykset ja ilmeneminen esitystaideorganisaation ohjelmistosuunnittelussa” tarkastetaan perjantaina 4.2.2005 klo 12 Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (os. Runeberginkatu 22-24). Vastaväittäjänä toimii professori Helena Mäkinen (Turun kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Liisa Uusitalo (HKKK).

Asiakkaan tarpeiden huomioon ottaminen ohjelmistosuunnittelussa on haaste taideorganisaatioille, sillä Hilppa Sorjosen tutkimuksen mukaan taiteellisen johdon asiakastuntemus ei perustu systemaattisesti luotuun tietoon asiakkaista ja näiden käyttäytymisestä, vaan lähinnä uskomuksiin ja alan kokemuksen kautta hankittuun tietoon. Alan ammattilaisten välisessä yhteistyössä luotu, omaa taiteenalaa koskeva tieto näyttää olevan asiakkaita ja kilpailua koskevaa tietoa tärkeämpää.

Tutkimuksessa tarkastellaan taideorganisaation suhdetta markkinoihin markkinaorientaatiokäsitteen avulla. Markkinaorientaatiolla tarkoitetaan asiakkaita, kilpailijoita ja muita sidosryhmiä koskevan tiedon luomista ja levittämistä organisaatioon, tietoon reagointia sekä näiden toimintojen koordinointia. Markkinaorientaation ilmenemistä tutkitaan kahden teatterin, kolmen musiikkifestivaalin, oopperan ja neljän orkesterin ohjelmistosuunnitteluun liittyvän haastatteluaineiston avulla.

Esitystaideorganisaatioiden ohjelmistosuunnittelussa todetaan sekä reaktiivinen että proaktiivinen markkinaorientaation muoto. Reaktiivinen markkinaorientaatio ilmenee ohjelmistovalinnoissa asiakkaiden, taiteilijoiden ja median tunnistettuihin tarpeisiin reagointina sekä organisaatioiden keskinäisen kilpailun tunnistamisena ja siihen reagointina. Proaktiivinen markkinaorientaatio mahdollistaa uusien ja tuntemattomampien teosten esitykset, joiden avulla esitystaideorganisaatio pyrkii ennakoimaan asiakkaiden, taiteilijoiden ja median tiedostamattomia tarpeita sekä pysymään toimialan kehityksen kärjessä. Markkinaorientaation omaksuminen ei siten edellytä vain tutun populaariohjelmiston esittämistä.

Tutkimuksessa ryhmitellään uudella tavalla taideorganisaatioita: niiden ohjelmistosuunnittelussa tunnistetaan luovuus-, resurssi- ja tehtäväkeskeinen lähestymistapa. Markkinaorientaation ilmeneminen vaihtelee eri lähestymistavoissa. Se on ilmeisempää tiettyjen kulttuuristen ja sosiostrukturaalisten edellytysten vallitessa – esimerkiksi kun taiteellinen johto uskoo asiakkaiden kehittyvän esitystaiteen kuluttajina tai kun taiteellisen johdon arvot ja normit ovat markkinaorientaatiota tukevia. Markkinaorientaatio ilmenee myös selvemmin, kun ohjelmistopäätöksenteko on yksilökeskeistä, siihen liittyy taloudellinen vastuu ja kun esitystaideorganisaation saama julkisen tuen osuus budjetista on alhainen ja pääsylippu- ja muiden tulojen osuus korkea.
Vastaväittäjät:Mäkinen, Helena
professori
Turun kauppakorkeakoulu, Suomi

Kustos:Uusitalo, Liisa
professori
Aaltodoc:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11224