Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Skurnik, Samuli. 
Otsikko:Suomalaisen talousmallin murros : suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, 1237-556X ; 251.
Sarjan numero:A-251
Vuosi:2005  Väitöspäivä: 2005-05-20
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [8209 KB]
Asiasanat:Business life; Cooperation; Cooperatives; Economics; Economy and business; Industrial development; Kansantalous; Liiketalous; Mallit; Omistus; Organisaatio; Organization; Osuustoiminta; Ownership; Processes; Prosessit; Taloudellinen kehitys; Talouselämä
Kieli:fin
Bibid:319299  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-915-8
Tiivistelmä (fin):Tutkimukseni kohteena on Suomen talousmalli ja siinä viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut murros. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata suomalaista talousmallia ja selittää siinä tapahtuneita muutoksia. Vastauksia haetaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen on nykyinen suomalainen talousmalli? Mitä uutta ja vanhaa nykyinen malli sisältää? 2) Miten nykytilanteeseen on tultu, mitkä ovat olleet tapahtuneiden muutosten taustalla vaikuttaneet prosessit ja retoriikka, ja mikä on ollut muutosten taloudellis-yhteiskunnallinen logiikka? 3) Millainen rooli osuustoiminnalla on ollut talousmallin muutoksessa? Mitä osuustoiminnan suhde omistajuus- ja yhteistyökysymyksiin kertoo näiden tekijöiden merkityksestä suomalaisen talousmallin muutoksessa? 4) Miksi suomalaista talousmallia syvällisellä tavalla muuttanut 1980- ja 1990-lukujen yhteiskunnallinen todellisuus yllätti taloudelliset toimijat?

Tutkimus toteutetaan vaiheittain. Alustavan työhypoteesin aikaansaamiseksi aihetta lähestytään ensivaiheessa viime vuosina tiedeyhteisöissä kehittyneen aikalaisdiagnoosin ja salapoliisimetodin, peirceläisen abduktion hengessä. Sen jälkeen keskeisiä murrosprosesseja ja suomalaisen talousmallin muutosta analysoidaan neoinstitutionalismin puitteissa kehittyneiden liiketoimintamalli- ja varieties on capitalism -tutkimussuuntien sekä uuden organisaatiotaloustieteen tarjoamissa tarkastelukehikoissa.

Aikaisempiin talousmallitutkimuksiin nähden, joissa selityksiä tapahtuneille muutoksille on haettu joko institutionaalisista lähtökohdista tai yrityslähtöisesti, tämä tutkimus tuo uutena ulottuvuutena mukaan yksittäisten toimijoiden, erityisesti keskeisten päätöksentekijöiden (valtaeliitin) roolin muutosprosesseissa sekä niiden taustalla vaikuttaneessa toiminnassa ja strategioissa. Tämän vuoksi tarkasteltavaa aihepiiriä lähestytään sisältä ulospäin käyttäen tutkimusaineistona mahdollisimman autenttista ensikäden tietoa. Valittu tutkimusote yhdistää sekä makro- että mikrotutkimusta.

Aihepiiriä tarkastellaan erityisesti osuustoiminnan ja siellä nimenomaan omistajuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Kirja ei ole kuitenkaan varsinaisesti osuustoimintatutkimus tai ”vain” tutkimus osuustoiminnasta. Se on tutkimus suomalaisen talousmallin muutoksesta osuustoiminnan ja siten yritystoiminnan valtavirtaan nähden vaihtoehtoisen omistamis- ja organisointimallin näkökulmasta.

Suomalaisessa talousmallissa on tapahtunut viime vuosikymmeninä kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen siirtymä koordinoidusta markkinataloudesta kohti liberaalia markkinataloutta. Talousmallin muutosprosessi on kuitenkin vielä monelta osin kesken, eikä täsmällisesti tiedetä, millaiseksi se kehittyy. Näin ollen vielä ei voida sanoa, kuinka täydellisesti muutos toteutuu, mitä vanhaa jää vielä jäljelle ja mitkä osat tulevat menestymään uudessa institutionaalisessa ympäristössä.

Yksi kirjan keskeisiä johtopäätöksiä on, että tämän siirtymän myötä Suomeen on kehittynyt kaksinapainen talous ja sen pohjalle globaalikilpailun ja kansallisen yhteistyön kaksinapainen suomalainen talousmalli. Nykyisen kaksinapaisen talousmallimme yhden ääripään muodostaa ”pii- ja puujalkainen” vientivetoinen globaalinapa ja toisen osuustoiminnan sekä muun jäsen- ja asiakasomisteisen yritystoiminnan muodostama kotimarkkinalähtöinen Suomi-napa. Kotimaisena ja kansantalouden kokonaisriskiä alentavana taloudellisena rakenteena osuustoiminnalla on uudessa kaksinapaisessa talousmallissa tärkeä kansalliseen strategiaan, suomalaisen talouselämän ja kansantalouden omaehtoisten kehittämisedellytysten varmistamiseen, liittyvä erityisrooli.
Väitöstiedote:
Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana syvällinen ja muutosprosessina kaaosmainen talousmallin murros

VTL Samuli Skurnikin liikkeenjohto- ja organisaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Suomalaisen talousmallin murros – Suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen (HKKK/Tammi 2005) tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.5.2005. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 HKKK:n Chydenia-rakennuksen (Runeberginkatu 22–24) STORA ENSO -salissa H234. Vastaväittäjänä toimii professori Janne Tienari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Risto Tainio HKKK:sta.

Skurnikin tutkimuksen lähtökohdan muodostaa – ensin käytännön työelämässä todettu ja nyt tutkimusprojektin myötä edelleen jäsentynyt – havainto, että Suomen taloudessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittävä ja syvällinen rakenteellinen murros. Keskeisen yhteisen nimittäjän tapahtuneelle kehitykselle muodostaa
nimenomaan talousmallin perustavaa laatua oleva muutos.

Tämä muutos on osoittautunut huomattavan syvälliseksi ja kansainvälisestikin ilmeisen ainutkertaiseksi: kun Suomi oli aikaisemmassa taloustutkimuksessa luokiteltu tyypilliseksi koordinoiduksi markkinataloudeksi (CME) eli kotoisammin sekataloudeksi, on malli nyt muuttunut nopeasti ja varsin sekasortoisissa merkeissä harppauksen kohti liberaalin markkinatalouden (LME) mallia – joidenkin tutkijoiden mielestä jopa täysin LME-mallin mukaiseksi.

Vaikka muutos kohti liberaalia markkinataloutta on ollut Suomen osalta täysin selvä, se ei ole tapahtunut kaikilla talouden osa-alueilla läheskään samalla tavoin. Päinvastoin nykyinen talousmalli sisältää sekä uutta että vanhaa. Skurnik kutsuu Suomen uutta kahtiajakautunutta talousmallia globaalikilpailun ja kansallisen yhteistyön kaksinapaiseksi talousmalliksi.

Nykyisen kaksinapaisen talousmallimme yhden ääripään, “pii- ja puujalkaisen” globaalinavan muodostaa parin viime vuosikymmenen murrosprosessin myötä uudistunut, Nokialla terästetty ja omistuksellisesti vahvasti kansainvälistynyt perinteinen vientiteollisuutemme. Sen keskeinen kansantaloudellinen panos ja rooli on luoda pohja taloutemme kasvulle ja tulonmuodostukselle. Talousmallimme toisen ääripään, kotimarkkinalähtöisen Suomi-navan muodostaa puolestaan murroksen myötä uudistunut osuustoiminta sekä muu jäsen- ja asiakasomisteinen yritystoiminta. Sen kansallisena tehtävänä uudistuneessa talousmallissamme on oman tavara- ja palvelutuotannon ohella vakauttaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti taloutemme perustaa ja siten eliminoida globaalitalouteen liittyviä kansallisia riskejä.

Aikaisempiin tutkimustuloksiin sisältyy mielenkiintoisia lähtökohtia suomalaisen talousmallin murroksen tutkimuksen kannalta. Ensinnäkin, paitsi että kansalliset talousmallit ovat kehittyneissä markkinatalousmaissakin hyvin erilaisia, ne muodostavat samalla kukin oman systeemisen ja muuttuessaankin erilaisena säilyvän kokonaisuutensa. Tässä kokonaisuudessa mallin taloudellisen tehokkuuden määrää ennen muuta se, kuinka johdonmukaisesti talouden toimijat osaavat soveltaa omaa kansallista malliansa muuttuvissa tilanteissa. Toisekseen väitöstutkimuksen yhteydessä läpikäyty kirjallisuus viittaa siihen, ettei kehittyneiden markkinatalousmaiden ryhmässä ole viime vuosikymmeniltä yhtään tapausta, jossa kansallinen talousmalli olisi muuttunut käytetyissä luokitteluissa – esimerkiksi yleisimmin käytetyssä kahtiajaossa koordinoituihin ja liberaaleihin markkinatalouksiin (CME/LME) – perusluokasta toiseen.
Vastaväittäjät:Tienari, Janne
professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Suomi

Kustos:Tainio, Risto
professori