Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Virtanen, Akseli 
Otsikko:Biopoliittisen talouden kritiikki
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 272
Sarjan numero:A-272
Vuosi:2006  Väitöspäivä: 2006-04-07
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1838 KB]
Asiasanat:Economic science; Poliittinen taloustiede; Political economics; Taloustieteet
Kieli:fin
Bibid:606757  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:952-488-014-8
Tiivistelmä:
Väitöstiedote:
Kuinka henkistä työvoimaa johdetaan?

KTM Akseli Virtasen organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja "Biopoliittisen talouden kritiikki” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 7.4.2006. Tilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen (Runeberginkatu 22–24) STORA ENSO -salissa. Vastaväittäjänä toimii professori, VTT Risto Eräsaari (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu).

Biopoliittisessa taloudessa ihmiselle tyypillisistä ominaisuuksista, kuten kielestä, kyvystä ajatella, oppia ja aloittaa uutta, on tullut talouden tärkeimpiä tuotantotekijöitä. Akseli Virtasen tutkimus Biopoliittisen talouden kritiikki kertoo tästä ”henkisen työvoiman” synnystä yhteiskuntiemme uutena tilattomana ja rajattomana subjektina ja sen aiheuttamasta muutoksesta yritysten ja yhteiskuntiemme organisoitumisen tavoissa.

Tietoyhteiskunnan keskeisin poliittinen ongelma ei oikeastaan ole kovin erilainen verrattuna siihen, mikä se oli teollisessa yhteiskunnassa: se on edelleenkin, miten organisoida ja kontrolloida työvoimaa. Tänään työvoima on kuitenkin irrottautunut yhä enemmän sen tilallisista, fyysisistä ja biologisista koordinaateista ja muuttunut yhä enemmän ”henkiseksi kategoriaksi”. Tutkimuksen keskeisiä teesejä on, että kommunikaatio ja sosiaalinen vuorovaikutus ”sellaisenaan” eli ilman mitään erityistä sisältöä tai tehtävää ovat saaneet myös tuotannossa ja taloudellisen arvon luomisessa yhä tärkeämmän roolin. Se, että taloudesta on tullut biopoliittista tarkoittaa siis, että yleiset inhimilliset kyvyt eli ne tekijät, jotka tekevät ihmisistä ”ihmisiä” ovat astuneet sellaisinaan tuotantoon: biopoliittisessa taloudessa ihmisen yleiset lajiominaisuudet – kuten ymmärrys ja kielellis-vuorovaikutukselliset kyvyt – ovat korvanneet välittömän työn ja koneet arvonmuodostuksen ytimessä.

Tällaisella henkisellä työvoimalla ei ole täsmällisiä tilallisia koordinaatteja. Pikemminkin se liikkuu ajassa ja ylittää kaikki tilalliset hierarkiat ja rajat. Sitä on toisin sanoen mahdotonta organisoida ja kontrolloida sen paikan kautta, johon se kuuluu, niiden tehtävien kautta, joita se kulloinkin tekee tai pelkkien biologisten elämänprosessien tasolla. Se on jotakin epämääräistä ja liikkuvaa, näkymätöntä ja ilman erityistä paikkaa tai yhteisöä. Levoton työvoima liikkuu tasolla, jota ei määritä tila, vaan aika. Se ”on” vain ajassa, jossa ei ole selkeitä rajoja sille, mikä oli ennen ja mikä jälkeen, ja jossa selkeästi rajatut ja erottuvat teot ja paikat hämärtyvät.

Tässä ”mielen elämässä” vanhat instituutiot kohtaavat rajansa kohdistuessaan vain ihmisruumiiseen tai väestön biologiseen elämään ja kontrollin uudet muodot löytävät mahdollisuuksia – nimenomaan mahdollisuuksia, sillä työvoiman organisoinnista henkisenä kategoriana on kyse juuri ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksien organisoinnista. Kyseessä on muutos, jossa siirrytään modernin talouden ytimessä toimineista suorittavan työn kurista ja väestön biopoliittisesta hallinnasta kohti paikattoman ja rajattoman mielen elämän hallintaa. ”Mielivallassa” ei ole enää kyse tuotannon ja elämän johtamisesta merkityksen kautta, vaan halun organisaatiosta, joka pyrkii luomaan suoraan suhdetta maailmaan. Mielivalta ei toimi eristämällä tilassa, organisoimalla ruumiin liikkeitä tai vaatimalla kuuliaisuutta määräyksille, vaan luomalla mielialaa, oikeaa asennetta sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytyksiä: siksi nykyaikaista taloutta voidaan luonnehtia ennen muuta etiikan tuotannoksi, ihmisen itseilmaisua ohjaavan ”toisen luonnon” tai halun tuotannoksi (niiden tapojen ja tottumuksen tuotannoksi, joita noudatamme kuin ”toisena luontonamme”). Ainoa tapa organisoida elämää on sen potentiaalisuuden ja mahdollisuuksien tasolla, eikä sen aktuaalisten tekojen tai tuotteiden tasolla.

Tutkimuksen otsikko Biopoliittisen talouden kritiikki on suora viite Marxin poliittisen talouden kritiikkiin. Se kertoo hankkeen jatkumisesta, mutta myös kapitalismin mutaatiosta. Tutkimus osoittaa, kuinka biopoliittisessa taloudessa mielivalta pyrkii eristämään elämän sen potentiaalisesta ja aina tulevaisuudelle avoimesta luonteesta alistaen sen tietyn aikakauden ennalta-asetetuille päämäärille ja tehtäville. Biopoliittisen talouden kritiikki on ihmisen inhimillisiä ominaisuuksia työvälineiksi muuttavan talouden kritiikkiä ja sitä kautta mielivallan ajan kritiikkiä. Osallistuminen kamppailuun hyvästä elämästä, itsenäisen elämän muodosta, jossa elämisen teot eivät ole erotettuja sen mahdollisuuksista, ja panevat siten peliin elämän itsensä, sekaantuu tänään suoraan taloudellisen arvontuotannon ytimeen.
Vastaväittäjät:Eräsaari, Risto
professori
Helsingin yliopisto, Suomi

Kustos:Lovio, Raimo
professori