Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Ahola, Eeva-Katri 
Otsikko:Producing experience in marketplace encounters : a study of consumption experiences in art exhibitions and trade fairs
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 299
Sarjan numero:A-299
Vuosi:2007  Väitöspäivä: 2007-05-14
Aine:Markkinointi
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [888 KB]
Asiasanat:arts; arts management; consumer behaviour; consumption; events; kulttuurijohtaminen; kuluttajakäyttäytyminen; kulutus; palvelut; service; taide; tapahtumat
Kieli:eng
Bibid:374372  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-488-12
Tiivistelmä (eng):This dissertation is concerned with the consumption process in relation to cultural services. More specifically, the aim is to identify the cultural themes through which consumers communicate consumption meanings while visiting exhibitions and thereby shed light on the nature of consumer activeness in the production of meanings for cultural services and related consumption experiences.

In the previous research on consumer encounters with cultural services, the analytical focus has mainly been on the interactions between the service provider and the consumer regarding the locus in which the service provider produces the particular cultural service and the consumer experiences it. The first shortcoming of this view is a predetermined understanding of the consumer’s value emphasis. By identifying the core experience and the peripheral experience, this view finalizes what constitutes the most valuable experience and what constitutes the less valuable experience for the consumer beforehand. The second shortcoming is an excessive focus on interaction where the focus of attention in value creation is on the interaction between the consumer and the cultural organization. However, in the context of cultural services, there seem to be manifold interactions occurring in the marketplace that are important in the production of meanings for cultural services and related experiences. The third shortcoming relates to the embedded belief in the division of control. It is understood that through careful planning and organization of the encounters the service provider can gain control over the service delivery. Consumers in turn control their own experiences. However, it is not always possible to control the delivery of a cultural service. For example, the media acts as an important provider of meanings for art exhibitions.

This study aims to provide more understanding of this multi-faceted value creation of cultural services and related experiences. It suggests that value-creation of cultural services occurs in the marketplace through various cultural processes in which different marketplace actors take part. The study aims to increase understanding of this matter from the consumers’ point of view and answers the following research questions: how do consumers give meaning to the consumption experience of cultural services in marketplace encounters? What kinds of cultural themes can be identified in the consumption process of exhibitions? In what ways do the cultural themes relate to each other in the consumption process?

A framework has been developed for analysis of the value-creation of cultural services. The theoretical framework draws on the poststructuralist, social constructionist, cultural studies and service marketing approaches. The study suggests that the value of a cultural service and related experiences is not determined beforehand but produced in the marketplace in on-going negotiations in which different actors take part. Service encounters are seen as positions in the marketplace where the struggle for meanings takes place. Consumers are perceived as active agents taking part in the meaning-making occurring in the marketplace.

The methodological approach in this study draws on ethnography. The main data consisted of 23 on-site consumer interviews and 22 visitor essays. They were analyzed with a hermeneutic, iterative approach. Based on the data, four cultural themes through which consumers give meaning to consumption experience of cultural services were identified. These themes were called sensibility, progress, corporality, and fellowship. Each theme consists of several sub-themes which are analyzed in detail. The study suggests that consumers take part in the struggle of meaning of experience in marketplace encounters as aesthetic agents.

Keywords: consumption experience, cultural service, service encounter, struggle, cultural process, art exhibition, trade fair.
Väitöstiedote:
Aika: 14.5.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennus (Runeberginkatu 22-24), STORA ENSO -sali

Elämys rakentuu kohtaamisina markkinoilla

KTM, KM Eeva-Katri Aholan markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Producing Experience in Marketplace Encounters: A Study of Consumption Experiences in Art Exhibitions and Trade Fairs” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa maanantaina 14.5.2007. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Chydenia-rakennuksen STORA ENSO -salissa (H324), os. Runeberginkatu 22–24. Vastaväittäjänä toimii professori Richard Elliott (University of Bath) ja kustoksena professori Liisa Uusitalo Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Elämyssektorista on viime vuosina tullut näkyvä ja tärkeä työllistäjä sekä taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimiala. Tästä liike-elämän kehitystrendistä huolimatta aikaisempi markkinoinnin tutkimus ei ole juuri pohtinut, miten elämykset rakentuvat markkinoilla ja miten niitä kulutetaan. Ahola tarkastelee väitöskirjassaan elämyspalvelujen ja niihin liittyvien kokemusten kokonaisvaltaista rakentumista markkinoilla. Erityisenä tarkastelun kohteena on elämysten rakentuminen messuilla ja nykytaidenäyttelyissä.

Ahola tarkastelee elämyspalvelumarkkinoita kenttänä, jossa useat toimijat, kuten kuluttajat, toimialan yrittäjät, toimittajat, tuottajat, oppaat, kuraattorit, kriitikot, taiteilijat, muotoilijat, sisustus- ja rakennusarkkitehdit sekä valaistus- ja äänisuunnittelijat tuottavat käsityksiä, odotuksia ja mielikuvia elämyspalveluista. Aholan tutkimus keskittyy tarkastelemaan erityisesti kuluttajien roolia tässä prosessissa. Väitöskirjan teoreettinen näkökulma on kulttuurin-tutkimuksellinen. Tutkimusaineisto on kerätty Pohjois-Karjala-ulkoilmatapahtumassa Helsingin Senaatintorilla, Habitare-sisustusmessuilla ja nykytaiteen museo Kiasmassa.

Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajat kommunikoivat kokemuksistaan neljän elämykselli-syyden osa-alueen kautta. Nämä osa-alueet ovat tunteisiin liittyvä elämyksellisyys, edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys, kehollinen elämyksellisyys ja henkilökohtaiseen osallisuu-teen liittyvä elämyksellisyys.

Tunteisiin liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajien rajoituksista vapaata mahdollisuutta kokea ja työstää henkilökohtaisella tasolla moninaisia tunteita ja elämänkokemuksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue rakentuu koskettavuudesta, hämmentävyydestä ja virkistävyydestä. Tutkimuksen mukaan tunne-elämykset korostuivat erityisesti nykytaidenäyttelyssä ja ulkoilmatapahtumassa.

Edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta kerätä ideoita, inspiraatiota ja asiantuntijuutta sekä kokea oivalluksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu luovuuden kehittämisestä ja asiantuntijuuden kasvattamisesta. Varsinkin Habitare-messuilla useille kuluttajille oli tärkeää päivittää tietämystään alan kehityksestä.

Kehollinen elämyksellisyys ilmentää kuluttajan fyysisiä kokemuksia näyttelytilassa. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu liikkumisesta ja aistimisesta. Tutkimustulosten mukaan onnistunut kehollinen elämyksellisyys edellyttää kuluttajan mahdollisuutta ottaa häiriöttömästi haltuun koettava tila. Aineistossa näköaisti korostuu, mutta sen hallitsevaa asemaa on mahdollista helposti rikkoa muiden aistien avulla. Yllättävää oli, että kaikissa aineistoissa erityisesti tuntoaisti oli varsin vähäisessä roolissa. Kuitenkin juuri tuntoaistiin liittyvät elämykset ovat usein esimerkiksi sään kautta erilaisten ulkoilmatapahtumien keskeinen riski- tai mahdollisuustekijä.

Henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta vastaanottaa ja kommentoida elämyspalveluihin liittyviä kokemuksia sekä mahdollisuutta osallistua näistä palveluista rakentuviin yksityisiin ja julkisiin foorumeihin. Kasvokkain tapahtuva elämysten jakaminen ja julkisen keskustelun seuraaminen on kuluttajille tärkeää. Erityisesti media toimii elämyspalvelujen markkinoijana ja jopa eräänlaisena normittavana ’käytöskouluna’, joka tarjoaa kuluttajille valmiita tarinoita siitä, mitä missäkin tapahtumassa tulee nähdä, kokea ja tuntea.

Kaikki neljä elämyksellisyyden osa-aluetta ovat läsnä tutkituissa näyttelyissä. Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajan on kamppailtava muiden markkinatoimijoiden kanssa oman elämyksensä autenttisuudesta. Erityisesti media vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien kokemuksiin kulttuuripalveluista – sitä voidaan jopa pitää yksittäisen ihmisen vastapelurina elämyksellisyy-den rakentumisessa.

Aholan väitöskirjan tuloksia voidaan monipuolisesti hyödyntää elämys- ja kulttuurialan liiketoiminnan kehittämisessä arvioimalla palveluja tutkimuksessa esiin tulleiden elämyksellisyyden osa-alueiden kautta.
Vastaväittäjät:Elliott, Richard
professori
University of Bath, Iso-Britannia

Kustos:Uusitalo, Liisa
professori