Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Katila, Saija 
Otsikko:Moraalijärjestyksen rajaama tila: maanviljelijä-yrittäjäperheiden selviytymisstrategiat
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 174
Sarjan numero:A-174
Vuosi:2000  Väitöspäivä: 2000-09-01
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Asiasanat:Agriculture; Elämäntapa; Entrepreneurship; Ethics; Etiikka; Maaseutu; Maatalous; Moraali; Morals; Rural districts; Way of life; Yrittäjyys
Kieli:fin
Bibid:260438  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-475-X
Tiivistelmä:
Väitöstiedote:
Moraalin ja talouden puristuksessa

MMM Saija Katilan väitöskirja "Moraalijärjestyksen rajaama tila: Maanviljelijäyrittäjäperheiden selviytymisstrategiat" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 1.9.2000. Väitöstilaisuus alkaa klo 12 päärakennuksen NOKIA-salissa, B200 (os. Runeberginkatu 14-16). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Kovalainen Svenska handelshögskolanista ja kustoksena professori Kari Lilja Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta.

1990-luvun lääke sekä työnsä menettäneille palkansaajille että maataloustuotteiden hintojen romahtamisen myötä tulonsa menettäneille viljelijöille on ollut sama - yrittäjyys. Yrittäjänä viljelijän pitäisi toimia individualistisesti ja taloudellisesti rationaalisin perustein. Maatiloille perustetut "uudet" yritykset syntyvät kuitenkin jo olemassa olevaan kulttuuriseen koodistoon. Yrittäjäksi ryhtyvä viljelijä ei toimi sosiaalisessa tyhjiössä - hän on sekä oman perheensä että ammattiyhteisönsä jäsen.

Tutkimus on tarkastellut sitä, miten maanviljelijä-yrittäjäperheet ovat arkielämässään ratkaisseet yhteiskunnallisten muutosvaateiden ja heidän yksilöllisten pyrkimystensä välisiä ristiriitoja. Kyse on siis siitä, minkälaisia selviytymisstrategioita perheet ovat vuosikymmenten kuluessa käyttäneet. Tutkimus on myös tehnyt näkyväksi sen, minkälainen käyttäytyminen on maanviljelijä-yrittäjäperheiden hyväksymää ja mikä taas niiden halveksimaa - mikä on maanviljelijä-yrittäjäperheiden elämäntapaan liittyvä moraalijärjestys.

Tutkimuksen mukaan maanviljelijä-yrittäjäperheiden selviytymisstrategioiden keinovalikoima - maatalous, elinkeinotoiminta, omavaraisuus, ilmainen työ, palkkatyö, sosiaaliset tulonsiirrot ja hoivatyö - on pysynyt suhteellisen samankaltaisena vuosikymmenten ajan. Selviytymisen eri elementtien yhdistelmät ja niiden käytön ajankohta ovat kuitenkin kullekin perheelle erityisiä kytkeytyen kunkin perheen elinkaaren vaiheisiin. Kaikki selviytymisen keinot eivät kuitenkaan ole aina eettisesti mahdollisia. Toimintaa rajaa talonpoikaisesta traditiosta nouseva sukupolvelta toiselle siirtyvä moraalijärjestys.

Keskeiset maanviljelijä-yrittäjäperheiden toimintaa kehystävät normit ja arvot ovat maatilan jatkuvuuden arvo, edeltävästä sukupolvesta huolehtimisen arvo, ilmaisen työn normi, talonpoikainen talouseetos sekä itsenäisyys ja muut työn ilmaisulliset arvot. Talonpoikaisessa moraalijärjestyksessä kyse ei ole pelkästään taloudesta vaan myös moraalista ja tunteista. Toverillisella rakkaudella, syyllisyydellä ja häpeällä on keskeinen rooli talonpoikaisen moraalijärjestyksen vahvistamisessa ja uusintamisessa. Työnsä kautta tutkija osoittaa, että moraalisten sitoumusten ollessa hallitsevia markkinat toimivat huonosti, mutta toisaalta myös sen, että kaikki yhteiskunnallinen ja inhimillinen hyvä ei arvotu markkinoiden kautta.
Vastaväittäjät:Kovalainen, Anne
professori
Svenska handelshögskolan, Suomi

Kustos:Lilja, Kari
professori