Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Granqvist, Nina 
Otsikko:Nanotechnology and nanolabeling : essays on the emergence of new technological fields
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 317
Sarjan numero:A-317
Vuosi:2007  Väitöspäivä: 2007-11-23
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1684 KB]
Asiasanat:entrepreneurship; nanotechnology; nanoteknologia; technology; teknologia; yrittäjyys
Kieli:eng
Bibid:381590  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-488-187-6
Tiivistelmä (eng):The aim of this doctoral research is to explore the individual and organizational level activities that lead to the emergence of new technological fields mainly from the institutional entrepreneurship perspective. These issues are addressed from four differing viewpoints in the essays that form the main body of the research output. Essay I investigates the initial shaping of the boundaries of a field through framing of meaning and mobilization of resources by institutional entrepreneurs, bringing together the institutional entrepreneurship and social movements literatures. Essay II develops the institutional entrepreneurship approach by investigating empirically how actors, drawing from their formal status and relational embeddedness, bridge cognitive, organizational and spatial gaps present in embryonic fields. Essay III addresses the role of institutional entrepreneurs as the translators of globally disseminating discourses into a suitable form to a local institutional context, and deepens the micro level understandings of the cross-scalar processes in field emergence. Essay IV draws on the literatures of organizational forms and image and identity to study the strategies of business managers to become associated with novel fields and to gain access to the resources offered by them, as well as the outcomes of such activity for the emergence of new organizational forms. The principal technological field which is the focus of the research is that of nanotechnology. Essays I and IV focus solely on the context of nanotechnology, whereas Essays II and III draw on a comparative case study of nanotechnology and functional foods, where the processes of emergence are contrasted across the two fields in different stages of emergence.

Previously, a multitude of studies in the new institutional theory have investigated agency in the emergence of novel fields from different perspectives. However, this research identifies three important gaps in this literature, and contributes to creating new knowledge in these areas. Firstly, incorporating agency in the new institutional tradition also generates novel connections to other literatures, a link which remains largely unexplored. The current research complements the institutional entrepreneurship literature by drawing on social movements, relational approaches, socio-economic approaches to technology, institutionalization of discourses, and literature on identity and image. These provide important contributions to extend the understandings of agency in the institutionalist approaches. Secondly, the theory on skills, roles, activities and positions of institutional entrepreneurs as enablers and mediators of various processes of institutional emergence is still under development. The multidisciplinary approach, comparative case studies and extensive empirical data reported in the essays contribute to further strengthen the theory on institutional agency in the emergence of new fields. Drawing from this, the research develops a model of the capacity to act of an institutional entrepreneur. Finally, the entire literature on the institutionalization of discourses is still inconclusive, especially in terms of the empirical evidence on how various discursive processes contribute to field emergence. The empirical case of nanotechnology provides a unique research context, and is especially powerful in casting light on various processes through which discourses, and opportunistic agents tapping on them, sediment the emerging fields.
Väitöstiedote:
Aika: 23.11.2007 12:15
Paikka: HSE, Chydenia-rakennus, STORA ENSO -sali (Runeberginkatu 22-24)

Monet uuden teknologian yritykset pikemminkin signaloivat kuin tekevät nanoteknologiaa

KTM Nina Granqvistin organisaatiot ja johtaminen -oppialaan kuuluva väitöskirja ”Nanotechnology and nanolabeling – Essays on the emergence of new technological fields” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 23.11.2007.

Nanoteknologian ennustetaan olevan kuluvan vuosisadan merkittävimpiä teknologioita, ja tämän vuosikymmenen tärkeimpiä megatrendejä. Nanoteknologia viittaa yhtäältä kokoluokkaan, metrin miljardisosaan, ja toisaalta uusiin fysiikan ilmiöihin, jotka tuo kokoluokka paljastaa. Nanoteknologiaa hyödynnetään mm. tietokoneiden muisteissa, sensoreissa ja diagnostiikkalaitteissa sekä materiaaleissa. Granqvist tutkii väitöskirjassaan nanoteknologian syntyä julkisen rahoituksen ja liiketoiminnan kohteena Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Hän haastatteli analyysiaan varten noin 60 henkilöä ja perehtyi yli 200 julkaisuun.

Väitöstutkimus osoittaa, että uusien teknologioiden syntyyn liittyy useita rinnakkaisia prosesseja. Nanoteknologian juuret ovat toisaalta tieteen ja teknologian kehityksessä yhä pienempiin kokoluokkiin 1950-luvulta lähtien. Toisaalta itse käsitteen luominen ja vakiintuminen amerikkalaisessa scifi-kirjallisuudessa 1980-luvulla vaikutti olennaisesti nanoteknologian yleistymiseen. Poliittisten prosessien seurauksena nanoteknologia vakiintui vuoteen 2000 mennessä kuvaamaan hyvin pienessä kokoluokassa tapahtuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Nanoteknologian synty Suomessa liittyi globaaliin kehitykseen, mutta sille ominaiset muodot kehittyivät suhteessa paikalliseen osaamiseen ja instituutioihin. Suomen nanoteknologiaohjelma 1997–1999 oli maailman ensimmäisiä ohjelmamuotoisia hankkeita alueella. Ohjelman taustalla oli asiantuntijoiden visiot ja autonomia suomalaisissa julkisen rahoituksen organisaatioissa sekä tutkijoiden kansainväliset suhteet ja vakiintunut osaaminen nanoteknologiaan liittyvillä tieteenaloilla.

Granqvist kartoittaa myös nanoteknologian muuntumista tutkimuksesta liiketoiminnaksi. Yrityksille koituu tiettyjä maineeseen ja näkyvyyteen liittyviä hyötyjä siitä, että ne ovat aktiivisesti esillä uuden teknologian alalla. Tutkimus kuitenkin paljasti, että uuden teknologian houkuttelemat yritykset signaloivat tekevänsä nanoteknologiaa, vaikka niiden teknologia ei tuohon kokoluokkaan yltäisikään. Tutkimuksen mukaan jopa puolet nanoteknologiaa signaloivista yrityksistä eivät alkuvaiheessa täytä hyväksyttyjä nanoteknologian määritelmiä. Toisaalta usein pieni osa määritelmät täyttävien yritysten toiminnasta liittyy nanoteknologiaan. Lisäksi osa aidoista nanoteknologiayrityksistä tekee samaa kuin ennenkin, mutta nyt uuden nano-nimekkeen alla.

Granqvistin mukaan em. signalointitoiminta liittyy osana kaikkien uusien muodikkaiden teknologian alojen syntyyn, jolloin uudelle nimekkeelle on suuri kysyntä, mutta joilla vallitsee heikko ymmärrys siitä, mitä uusi teknologia on. Tämä mahdollistaa yritysten strategisen opportunismin lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä toimijoille alkaa selvitä, mitkä ovat uudet ydinteknologiat ja ketkä niitä kehittävät, jolloin toiminnan alueen rajat alkavat sulkeutua muodostaen uuden toimialan verson. Näkemykset siitä, mitä nanoteknologia on ja mitä ei, kehittyvät samalla tavalla osallisten oppimisen seurauksena.
Vastaväittäjät:Lounsbury, Michael
professori
University of Alberta, Kanada

Kustos:Lilja, Kari
professori