Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Napari, Sami 
Otsikko:Essays on the gender wage gap in Finland
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 328
Sarjan numero:A-328
Vuosi:2008  Väitöspäivä: 2008-06-02
Aine:Kansantaloustiede
Asiasanat:economics; equality; gender; kansantaloustiede; palkka; pay; sukupuoli; tasa-arvo; työ; work
Kieli:eng
Bibid:391753  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-488-243-9
Tiivistelmä (eng):This dissertation is an empirical study of the gender wage gap in Finland. Much of the dissertation focuses explicitly on the early career as it is found that the first years after labour market entry are of great importance with respect to the overall gender wage gap. The dissertation consists of three essays.

The first essay explores the early-career gender wage gap in the Finnish private sector. I find that the gender wage gap increases significantly during the first ten years after labour market entry accounting for most of the life-time increase in the gender wage gap. The more detailed analysis of the factors contributing to the early-career gender wage focuses on university graduates. This mitigates the problems caused by the most disturbing shortcoming of the data, namely the lack of information on working hours and part-time status. In Finland, part-time rates among university graduates are very low as well as the gender difference in these rates. I consider several explanations for the gender wage gap based on the human capital theory, job mobility and labour market segregation. The results suggest that about 20 to 26 per cent of the average early-career gender wage gap is explained by gender differences in qualifications considered. Of the investigated factors gender differences in the field of education and work experience matter most.

In the second essay, I investigate in more detail the role of university majors in explaining the gender wage gap. Using data from the Confederation of Finnish Industries, significant gender differences in majors among white-collar workers are found. These differences in education account for about 38 per cent of the gender wage gap among young white-collar workers with a bachelor-level degree after controlling for age, year, gender, region, industry and firm size. The corresponding number for young white-collar workers with a master-level degree is roughly 31 per cent. There are no considerable differences in the effects of majors between new entrants and white-collar workers having more work experience. Furthermore, similarity of the results between OLS and panel methods controlling for unobserved individual factors implies that the effect of university majors is unlikely to reflect unobserved heterogeneity. Finally, women’s gains from equalizing educational distributions do not depend on the price structures used.

Using data from the Finnish manufacturing sector, the last essay studies the factors contributing to the gender gap in early-career wage growth. The analysis shows that the size of the gender gap in wage growth varies with mobility status, the gap being much higher when changing employers compared to within-firm wage growth. Several explanations for the gender gap in wage growth based on human capital theory and theory of compensating wage differentials are considered. However, much of the gap in wage growth remains unexplained. Further analysis documents that the female penalty in wage growth increases significantly as we move along the conditional wage growth distribution with a sharp acceleration in the gap at the top of the distribution.
Väitöstiedote:
Naisten ja miesten palkkaeron kasvu huomattava työuran alussa

KTM Sami Naparin kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja "Essays on the Gender Wage Gap in Finland” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa maanantaina 2. kesäkuuta.

Napari tarkastelee väitöskirjassaan sukupuolten välisiä palkkaeroja ja palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995 - 2004. Väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joissa on käytetty Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton aineistoja.

Napari havaitsee tutkimuksessaan miesten palkkakasvun olevan työuran alussa selvästi suurempaa kuin naisten. Tämän seurauksena sukupuolten välinen palkkaero noin kaksinkertaistuu työuran ensimmäisten kymmenen vuoden aikana, minkä jälkeen palkkaerojen suuruudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Työpaikanvaihdoksella vähemmän vaikutusta naisten palkkaan

Palkkaeroja työuran alussa kasvattavat muun muassa työpaikanvaihdoksiin liittyvät erilaiset palkan muutokset miesten ja naisten välillä. Työpaikanvaihdokset vauhdittavat selvästi enemmän miesten kuin naisten palkkakehitystä. Tutkimuksessa ei pystytä täysin selittämään sukupuolten välisiä eroja työpaikanvaihdoksiin liittyvässä palkkakasvussa, mikä on yhdenmukaista kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että osa erosta johtuu miesten suuremmalla todennäköisyydellä siirtyä vaativampiin tehtäviin työpaikanvaihdoksen yhteydessä.

Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja työuran alussa kasvattavat myös lapsiin liittyvät urakatkot. Miesten palkkakehityksen ja lasten välillä ei havaita yhteyttä kun taas lapsilla näyttää olevan negatiivinen vaikutus naisten palkkaan. Tämä tulos heijastelee perheiden perinteistä työnjakoa, jossa naiset kantavat päävastuun lasten hoidosta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneita toimihenkilöitä koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin kysymystä, selittävätkö sukupuolten väliset erot koulutussuuntauksissa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Vastaus on myönteinen: esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken jopa yli 30 prosenttia sukupuolten välisistä keskipalkkaeroista johtuu koulutussuunnasta kun monet muut palkkaan vaikuttavat taustatekijät on huomioitu.
Vastaväittäjät:Kunze, Astrid
professori
Norwegian School of Economics, Norja

Kustos:Ilmakunnas, Pekka
professori