Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Trux, Marja-Liisa. 
Otsikko:No zoo : ethnic civility and its cultural regulation among the staff of a Finnish high-tech company
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis, A, ISSN 1237-556X ; 359.
Sarjan numero:A-359
Vuosi:2010  Väitöspäivä: 2010-04-10
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [3093 KB]
Asiasanat:cultural differences; ethnography; etnografia; henkilöstö; johtaminen; kulttuurierot; management; organisaatio; organization; personnel
Kieli:eng
Bibid:573165  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-1007-6
Tiivistelmä (eng):Workplaces in the present interconnected world face the challenge of increasingly multiethnic personnel. Managerial reactions to this situation have shifted from the anti-discrimination of the North American affirmative action campaigns of the 1960s and 1970s to diversity management initiatives promising profitability and a better fit to the economic megadiscourse prevailing so far.

However, the realisation of the promised gains in terms of both profit and equality remains ambiguous. Furthermore, critical organisational studies have pointed out problems with the outcomes of diversity campaigns, ranging from the essentialising of identities and masking control, to displacing the goal from equality to economic profit.

Although critical research has gained some visibility in recent years, it still remains scarce compared to the mainstream, and is often dismissed as a form of cynical complaint. Meanwhile, diversity campaigns have progressed from North America to all sites of globally linked production, and from the business to the public sector.

Ethnography as cultural critique offers an escape from such impasses by allowing a reconceptualisation of the issue. By contrasting alternative/dissident notions and practices to the understandings that presently prevail, the latter can be re-instituted in their artificial, nonself- evident status, and opened up to dialogue so that practitioners can better resist them, and have better chances to create their own approaches.

The study takes the form of a workplace ethnography in a Finnish organisation, where the members appeared to be remarkably content in their transnational environment and enjoy good relations with colleagues. Their notions of ethnicity were the first target of attention, to uncover why they treated each other with civility despite the fact that no diversity campaigns had taken place in their organisation. I conducted research among the full-heartedly cosmopolitan, but passionately anti-diversity-minded employees of a Finnish-based high-tech company in its Helsinki headquarters and the somewhat less easy-doing employees in a sales office in San Jose (CA), through a period of boom and downturn of 1999-2004.

I found that the main alternative to diversity management was organisational democracy. An exceptionally participatory management style offered the employees avenues to defend their rights and develop a ‘voice’ in the organisation, rendering any specific diversity programmes mostly unnecessary. Yet there were issues to deal with. ‘Normal’ pragmatism and several uncritically upheld iconic ideas about Finnishness need to be reconsidered to avoid the possible marginalisation of non-Finnish staff. This probably also holds in other Finnish organisations. The cultural critique now produced suggests vocabulary and interpretations as material for such reconsideration.
Väitöstiedote:
PsL Marja-Liisa Truxin organisaatiot ja johtaminen -aineeseen kuuluva väitöskirja “No zoo – Ethnic civility and its cultural regulation among the staff of a Finnish high-tech company” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 10.4.2010. Työn otsikko suomeksi on “Ei eläintarhalle – etninen sivistys ja sen kulttuurinen säätely suomalaisen teknologiayrityksen henkilöstön keskuudessa”.

Väitöskirjassa tarkastellaan etnistä sivistystä (ethnic civility) vaihtoehtona monimuotoisuuden ylhäältä alaspäin tapahtuvalle johtamiselle työorganisaatioissa. Työpaikkaetnografia toi esiin sen, että suomalaisen tietotekniikkayrityksen työntekijät nauttivat demokraattisen johtamisen olosuhteista ja kykenivät kehittämään itselleen ‘äänen’ työpaikalla. Työntekijöillä oli hyvät, kunnioittavat suhteet eri lähtökohdista tulevia kollegojaan kohtaan. Myöskään dramaattinen laskusuhdanne ei johtanut yhdessä koettujen vaikeuksien etnistämiseen.

Kulttuuri elämän välineenä

Ohjelmistoinsinöörit ovat vannoutuneita kosmopoliitteja, mutta vastustavat tiukasti monimuotoisuusjohtamista. He tukeutuvat ajattelussaan useisiin kulttuurimuotoihin, jotka sopivat huonosti yhteen monimuotoisuuden hallintaideologian kanssa. Tutkimus nimeää ja analysoi näitä muotoja käytäntöteoreettisessa viitekehyksessä identiteetin rakennuksen ja sosiaalisen elämän välineinä. Samalla se piirtää karttaa myöhäismodernista kulttuuriympäristöstä työpaikalla. Tutkimus tarjoaa päivityksen nykyisin työpaikoilla vallitseviin käsityksiin kulttuurista organisaatioissa.

Suomalaisuuden uudelleenmäärittely

Tutkimuksen tuottama kulttuurikritiikki tarjoaa keinoja välttää ei-suomalaisen henkilökunnan syrjäytymistä. Monet tutkitulla työpaikalla käytössä olleet kulttuurimuodot ovat yleisiä muutoinkin suomalaista kansallista omakuvaa rakentavissa puheissa ja teoissa, ja jotkin niiden jäykistä määrittelyistä voivat olla ongelmallisia. Kritiikittömästi ylläpidettyjä ikonisia käsityksiä suomalaisuudesta olisi aika harkita uudelleen – siitä hyötyisivät kaikki työntekijät. Tutkimus auttaa käsitteellistämään uudelleen monimuotoisuutta niin, että toimijuus, prosessi ja vallankäyttö voidaan ottaa huomioon.

Miten edistää tasa-arvoa turvautumatta stereotypioihin?

Väitöskirjassa ehdotetaan tasa-arvotyön tarkastelua erikseen syrjinnän vastaisena työnä ja identiteettityönä. Edellistä johtavat julkiset viranomaiset ja sitä toteuttavat työnantajat. Jälkimmäistä puolestaan johtavat työntekijät organisaationsa rohkaisemina.

Lisätietoja:

Väitöstilaisuus alkaa 10.4. klo 12.15 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksessa, Stora Enso -salissa H-324 (Runeberginkatu 22–24). Vastaväittäjänä toimii PhD Deborah Litvin, University of Massachusetts-Boston ja kustoksena professori Keijo Räsänen, Aalto-yliopisto. Väitöskirja on myynnissä KY-kirjakaupassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksessa, Runeberginkatu 14–16. Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella väitöskirjan ilmaiskappaleita Kauppakorkeakoulun viestinnästä, puh. (09) 431 38621.
Vastaväittäjät:Litvin, Deborah R.
PhD.
University of Massachusetts-Boston, USA

Kustos:Räsänen, Keijo
professori