Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Väänänen, Lotta 
Otsikko:Human capital and incentives in the creation of inventions : a study of Finnish inventors
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis, A, ISSN 1237-556X ; 368.
Sarjan numero:A-368
Vuosi:2010  Väitöspäivä: 2010-07-28
Aine:Kansantaloustiede
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1268 KB]
Asiasanat:creativity; henkinen pääoma; innovaatiot; innovation; intellectual capital; inventions; keksinnöt; luovuus
Kieli:eng
Bibid:573547  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-1031-1
Tiivistelmä (eng):Innovation has long been acknowledged as a key factor influencing economic growth. Innovations, in turn, arise out of ideas produced by human capital. Thus, the study of inventors forms an important aspect of the economics of innovation that can offer new insights into the origins of innovative activity. Yet, economic research on inventors is scarce, and not much is known about factors that affect the inventiveness of individuals.

To contribute to the study of innovation by studying inventors, we construct a detailed dataset covering almost all Finnish inventors of USPTO patents in the period 1988 to 1999, by linking the inventor information in the NBER patents and citations data file to the Finnish longitudinal employer-employee dataset. This linkage of inventor information to a dataset on the individuals and the companies they work for gives us a great opportunity to study various novel questions on inventors and the economics of innovation.

Using this unique data on inventors, this thesis examines two key factors that play a role in determining individuals’ inventiveness: human capital and incentives. Human capital translates to ability, incentives imply effort. Both are needed for invention to take place. To understand these factors, in this thesis we a) examine the effect of tertiary engineering education on the propensity to patent, b) quantify the financial rewards that accrue to patent inventors, and c) investigate the life-cycle profile of the propensity to patent.

The main way to accumulate human capital is through education. In Finland, educational policies in the 1960s and 1970s had a strong emphasis on engineering higher education. Thereafter, the Finnish economy has transformed into one of the most innovative economies in the world, and our data shows that a large share of the innovations (patents) is created by engineers. These facts motivate the first question in the study, which deals with the effect of tertiary engineering education on individuals’ patent productivity. Using instrumental variables based on the proximity of the universities that offer engineering education, the analysis indicates that education has a positive effect on the propensity to patent, and that educational policies can play a role in promoting a country’s innovative capacity. The establishment of three new universities that offer engineering education in different regions of Finland had the effect of inducing individuals to take up such education, which ultimately lead to increased patenting in the 1990s.

The second question of the study focuses on incentives. Financial incentives play an important role in directing the time and effort of individuals, and the existence of monetary incentives for inventing is a vital factor in encouraging inventive activities. To study the role of incentives, we take the approach of examining whether financial incentives exist, i.e. do inventors earn a reward for their inventions. We analyze the returns to patent inventors by estimating the effect of granted patents on the inventors’ income. We find that inventors earn a small bonus reward in the year of the patent grant, about 3 % of their annual earnings, and 3-4 years later there is a more permanent wage increase. Inventors of highly cited patents earn the largest rewards, a wage premium of 20-30 % of annual earnings. The results indicate that the labor market provides high-powered financial rewards for employee-inventors in Finland. From the ex-ante perspective, this translates to incentives that direct individuals’ effort into inventions that lead to valuable patents.

In the third part of the study, we investigate the life-cycle productivity of inventors. Our results indicate that the relationship between age and the propensity to patent has the shape of an inverse U, also suggested by the previous literature. Our data on Finnish inventors show a steeply increasing profile after the age of 25 and a peak around the early 30s with a stable period of high propensity to patent for about 10 years. From the beginning of the 40s, there appears to be a decline in the propensity to patent, although the fall is much flatter than the rise at the beginning of the career.
Väitöstiedote:
KTM Lotta Väänäsen kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Human Capital and Incentives in the Creation of Inventions: A Study of Finnish Inventors” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa keskiviikkona 28.7.2010. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on ”Inhimillinen pääoma ja kannustimet keksintöjen luomisessa: Tutkimus suomalaisista keksijöistä”.

Väitöskirjassa tutkitaan inhimillisen pääoman ja kannustimien yhteyttä keksintöihin ja patentointiin. Tutkimus perustuu ainutlaatuiseen aineistoon joukosta suomalaisia keksijöitä: henkilöistä, jotka ovat suomalaisille Yhdysvalloissa vuosina 1988-1999 myönnettyjen (USPTO) patenttien taustalla. Tiedot patenteista on yhdistetty Tilastokeskuksen henkilö- ja yritysaineistoihin.

Taloudellinen kasvu pohjautuu pitkälti innovaatioihin, jotka taas syntyvät inhimillisen pääoman tuotoksena. Keksijätason tutkimus innovaatiotoimintaan liittyvistä kysymyksistä on siten tärkeää. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen vaikutusta patentointiin, keksijöiden saamia rahallisia hyötyjä sekä keksijöiden elinkaarta.

Insinöörikoulutus tuottaa keksijöitä
Suomalainen koulutuspolitiikka keskittyi 1960- ja 1970-luvulla insinöörikoulutuksen lisäämiseen, jolloin Suomeen perustettiin kolme uutta diplomi-insinöörikoulutusta tarjoavaa korkeakoulua (Ouluun, Tampereelle ja Lappeenrantaan). Hyödyntäen näistä syntyvää vaihtelua insinöörikoulutuksen alueellisessa tarjonnassa Väänänen tutki kuinka insinöörikoulutuksen lisääminen on vaikuttanut patentoinnin kasvuun 1990-luvulla. Tulokset osoittavat, että koulutuksella on ollut merkittävä positiivinen vaikutus patentointiin. Keskimäärin noin kuuden diplomi-insinöörin kouluttaminen on tuottanut yhden USPTO patentin taustalla olevan keksijän. Myös muiden alojen tohtorikoulutuksella on havaittavissa positiivinen yhteys patentointiin. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuspolitiikalla on merkittävä rooli innovaatiotoiminnan suunnan ohjaamisessa.

Keksijöille rahallista hyötyä
Keksijät ovat kautta aikain toimineet paitsi uteliaisuuden ja intohimon, myös rahallisten kannustimien ohjaamana. Nykypäivän keksijät työskentelevät yhä useammin yrityksissä työntekijöinä ja heidän rahalliset kannustimensa riippuvat työnantajan tarjoamasta palkkauksesta sekä siitä, miten työmarkkinat ottavat keksinnöt huomioon. Väitöskirjassa näitä rahallisia kannustimia tarkastellaan mittaamalla patenteista keksijälle koituvaa rahallista hyötyä. Patentista koituu bonus-luonteinen korvaus patentin myöntövuonna sekä patentin laadusta riippuva pysyvämpi palkanlisä muutamaa vuotta myöhemmin. Patentit, joihin useat myöhemmin myönnettävät patentit viittaavat, tuottavat jopa 30 % lisän palkkaan. Patentin omistusoikeuksilla on myös merkitystä saaduille tuotoille. Keksijät, jotka omistavat oikeudet itse, saavat merkittävästi suurempia tuottoja kuin ne keksijät, joiden keksinnön omistusoikeudet ovat työnantajalla.

Kekseliäisyys huipussaan nuorena
Monet kuuluisat keksijät ja tiedemiehet ovat tehneet merkittävimmät aikaansaannoksensa nuorina. Toisaalta uuden keksiminen pohjautuu olemassa olevaan tietoon ja keksimisen edellytyksenä on oppiminen. Lisääntyneet tietovaatimukset ja pidentyneet opiskeluajat ovat johtaneet siihen, että 1900-luvun aikana keksijöiden urat ovat lyhentyneet alkupäästä. Suomalaisten keksijöiden elinkaarta tarkasteltaessa tulokset antavat tukea aikaisemmille löydöksille, joiden perusteella iän ja keksimisen välinen yhteys on käänteisen u:n muotoinen. Todennäköisyys tehdä keksintö kasvaa nopeasti 25-33 ikävuoden kohdalla ja on huipussaan uran alussa, ja tällä tasolla se pysyy noin kymmenen vuoden ajan ennen kuin alkaa hiipua.

Lisätietoja:
Väitöstilaisuus alkaa 28.7. klo 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Economicum-rakennuksen luentosalissa (Arkadiankatu 7, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Manuel Trajtenberg (Tel Aviv University). Kustoksena toimii professori Marko Terviö. Väitöskirja on myynnissä KY-kirjakaupassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksessa, Runeberginkatu 14-16, Helsinki. Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Kauppakorkeakoulun viestinnästä, puh. 09 431 38621.

Väittelijän yhteystiedot:
Lotta Väänänen, lottavaan(at)gmail.com, puh. 040-7374969
Vastaväittäjät:Trajtenberg, Manuel
professori
Tel Aviv University, Israel

Kustos:Terviö, Marko
professori