Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Uusi-Rauva, Christa. 
Otsikko:The influence of communication on perceived barriers to environmental action
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X ; 374.
Sarjan numero:A-374
Vuosi:2010  Väitöspäivä: 2010-12-01
Aine:Kansainvälinen yritysviestintä
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [1558 KB]
Asiasanat:business communication; communication; international; international companies; kansainvälinen; kansainväliset yhtiöt; viestintä; yritysviestintä
Kieli:eng
Bibid:573823  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-1053-3
Tiivistelmä (eng):This dissertation is motivated by a desire to increase our understanding of the role of communication in affecting barriers that individuals perceive to environmental action, especially in the context of organizations. This is achieved by reviewing previous literature and building a theoretical framework based on it in Part I, as well as by analyzing two different types of empirical data in the four essays that form Part II.

In Part I, the role of communication in influencing individuals’ environmental behavior is examined from a perspective that combines two types of communication that have previously been studied as separate fields, i.e. media and organizational communication. Based on the theoretical framework, two overall research questions are formed: “What barriers to individual environmental action can be identified?” and “What is the role of communication in affecting these barriers?”

In Part II, the first two essays examine the following two more specific research questions: “How do the media in different EU countries represent the EU climate package?” and “How might these media representations overcome previously identified barriers to environmental action, or create new barriers?” The analyses in these essays are undertaken from a critical discourse analytical (CDA) perspective. Essay 1 looks at 35 newspaper texts from six EU countries, Essay 2 at 16 newspaper texts from four EU countries. The latter two essays aim to answer the other two specific questions: “What potential barriers to environmental action can be identified in organizations?” and “How can organizations communicate environmental initiatives to their employees to overcome these barriers?” The answers are examined through qualitative thematic interviews (Essay 3: N=12 in one case company; Essay 4: N=13 in 13 case companies).

The findings of the first two essays suggest that with regard to reporting on the EU climate package in 2008, media representations might have contributed to maintaining and reinforcing three previously identified barriers to individuals’ environmental action: the lack of political action by international and national governments, the attitude of decision-makers that other issues, i.e. financial and industrial concerns are more important than the environment, and collective notions of weak sustainability that do not promote radical ‘green’ action to fight climate change. The findings of the latter two essays suggest that the main barriers to environmental action in organizations are related to four issues: the importance of business-oriented rather than ecological values, employees’ low level of motivation for environmental action, the organizational culture of constantly being busy, and employees’ unwillingness to discuss environmental issues with their colleagues. To overcome these barriers in organizations, the dissertation proposes a framework for internal environment-related communication and makes five specific recommendations: only asking small environmental actions from employees, keeping the environment-business ‘fun and positive’, communicating face-to-face rather than electronically, assigning environmental contact persons to act as mediators between employees, and providing employees with incentives for meeting environmental targets.
Väitöstiedote:
KTM Christa Uusi-Rauvan kansainvälisen yritysviestinnän aineeseen kuuluva väitöskirja ”The Influence of Communication on Perceived Barriers to Environmental Action” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa keskiviikkona 1.12.2010. Väitöskirjan otsikko suomeksi on ”Viestinnän vaikutus ympäristötekojen tekemättä jättämiseen”.

Tutkimus tarkastelee media- ja organisaatioviestinnän vaikutusta aiemmissa tutkimuksissa löydettyihin keskeisiin syihin, joiden kautta yksilöt perustelevat ympäristötekojen tekemättä jättämistä.

Kollektiivisten arvojen puute suurin este ympäristöongelmien ratkaisuun

Uusi-Rauva väittää, että suurin este ympäristöongelmien ratkaisuun yhteiskunnan eri tasoilla on vahva yksilökeskeisyys ja sen myötä kollektiivisen tahdon, jaettujen arvojen ja ympäristöjohtajuuden puute; yhteistä tahtoa ratkaista globaaleja ympäristöongelmia ei löydy.

Omat taloudelliset intressit vesittävät ympäristöteot

Kahdessa neljästä osatutkimuksesta analysoidaan tekstintutkimuksen keinoin sanomalehtien viestintää 2000-luvun toistaiseksi merkityksellisimmästä ilmastohankkeesta, EU:n ilmastopaketista, kuudessa EU-maassa vuonna 2008. Kahdessa osatutkimuksessa puolestaan tarkastellaan haastattelujen kautta yritysten sisäistä ympäristöviestintää 14 case-yrityksessä.

Tulokset osoittavat, että taloudellisten intressien vahva ylivalta ympäristöarvoihin nähden vesittää ympäristötekoja sekä monikansallisella poliittisella tasolla että yrityksissä. Poliitikot näyttäytyvät mediassa taipuvaisina antamaan periksi teollisuuden vaatimuksille ja näin varmistavat poliittisen uransa jatkuvuuden. Toisaalta yrityksissä ympäristötekoja halutaan tehdä vain, jos niillä on selkeää liiketaloudellista arvoa. Mikään osapuoli ei ole halukas ottamaan itselleen edelläkävijän ja ympäristöjohtajan roolia, sillä kukaan ei halua tehdä mitään ensimmäisenä pelätessään kilpailijoiden saavan kilpailuetua.

Muiden toimijoiden aloitteettomuus lannistaa yksittäiset ihmiset

Uusi-Rauvan mukaan sekä media- että organisaatioviestintä saattavat vahvistaa syitä, joilla yksittäiset ihmiset perustelevat ympäristötekojen tekemättä jättämistä. Erityisesti viestinnässä korostuvia syitä ovat poliittisen toiminnan puute, talouden esittäminen tärkeämpänä kuin ympäristö sekä sellaisen kestävän kehityksen ideologian ylläpito, jossa kulutukseen ja jatkuvaan kasvuun perustuvan yhteiskuntamallin perusrakennetta ei kyseenalaisteta.

Samalla tutkimus paljastaa, että työntekijät ovat haluttomia ottamaan vastuuta muuttamalla omia kulutus- ja työskentelytapojaan. Työntekijöiden motivaatio ympäristötekoihin on alhainen, eikä ympäristötekoja haluta tehdä elleivät ne ole ’kivoja ja helppoja’.

Uusi-Rauvan loppupäätelmä on, että todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan huomattavaa muutosta yhteiskuntamme arvomaailmassa sekä kriittisen massan kykyä nähdä mahdolliseksi ja tehdä todelliseksi merkittävästi nykyisestä poikkeava maailma, joka rakentuu kollektiivisuudelle ja yhteiselle välittämiselle.

Lisätietoja:
Väitöstilaisuus alkaa klo 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksessa, Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Ellerup Nielsen Aarhusin yliopistosta Tanskasta ja kustoksena professori Leena Louhiala-Salminen. Väitöskirjaa voi ostaa KY:n kirjakaupasta osoitteesta Runeberginkatu 14–16. Median edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, puh. (09) 470 38621.

Väittelijän yhteystiedot:
Christa Uusi-Rauva, 050 530 0377, christa.uusi-rauva(at)aalto.fi
Vastaväittäjät:Ellerup Nielsen, Anne
professori
Aarhus School of Business, Aarhus University, Tanska

Kustos:Louhiala-Salminen, Leena
professori