Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Lempiälä, Tea. 
Otsikko:Entering the back stage of innovation : tensions between the collaborative praxis of idea development and its formal staging in organisations
Julkaistu:[Helsinki] : Aalto University, School of Economics, 2011
Ulkoasu:111, [133] s. : kuv. ; 25 cm.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 74/2011
Sarjan numero:74/2011
Vuosi:2011  Väitöspäivä: 2011-10-07
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Laitos:Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [8907 KB]
Asiasanat:cooperation; development; innovaatiot; innovation; kehitys; processes; product development; prosessit; tuotekehitys; yhteistyö
Kieli:eng
Bibid:574853  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4256-5
Tiivistelmä (eng):Idea development is a delightfully and painfully muddled endeavour. Organisations invest great effort in directing and supporting it but are repeatedly disappointed with the results of their efforts. Although current academic and practical understanding of the subject has indicated the goal towards which to strive, it has not provided sufficient understanding of the means with which to reach this goal. Despite the wide-ranging interest that creativity and innovativeness have attracted over the last few decades, the details of the everyday reality of idea development remain largely unrevealed. The aim of this dissertation is to return to this back stage of innovation and shed light on the messy reality of idea development.

The dissertation explores the praxis of idea development of technology experts, with particular attention to the collaborative aspects of this praxis. The study adopts the practice perspective and builds on research into the front end of innovation, innovativeness and innovation practice. From these literature streams, the basis for the dissertation is laid by studies that have sought to describe the everyday praxis, and its collaborative nature in particular. In each research stream, these studies have represented the minority approach w i h highlights the unexplored nature of the topic.

The dissertation is a case study, conducted in three established companies that operate globally in traditional industries. The empirical materials were collected through qualitative methods, namely in-depth interviews and group observations. The empirical materials include 61 interviews and 29 hours of observation.

The dissertation contributes to the current theoretical and practical understanding in two ways: firstly, it provides an in-depth understanding of the praxis of idea development; and secondly, it identifies ways in which this understanding is hindered in organisations. Unlike the existing understanding, the findings of the dissertation highlight the inherently collaborative nature of this praxis and, further, the immediate, situational and delicate nature of this collaboration. Based on this understanding, the dissertation also indicates why it is so difficult to support idea development in organisations. It does this by identifying the back stage of innovation, which refers to the activities that take place in informal arenas, and the front stage of innovation, which includes formal arenas (including the support structures of innovation management). The results of the dissertation show that these two regions are tensioned and largely based on different ideals. The front stage includes ideals of clarity, objectivity and linearity, whereas the back stage is organised around situational, ambiguous and iterative activity. Furthermore, the front stage views informal actors as assertive idea champions, while the back stage also includes subtle means of idea advancement.
Väitöstiedote:
Väitöskirjan otsikko on suomeksi ”Innovaatiotoiminnan kulissien takana – Jännitteet ideoiden kehittämisen yhteistyökäytänteiden ja niiden formaalin näyttämön välillä organisaatioissa”.

Lempiälä tutkii väitöskirjassaan ideoiden kehittämisen käytänteitä pyrkimyksenään tuottaa lisäymmärrystä innovaatioprosessin alkupään luonteesta ruohonjuuritasolla. Tutkimus kiinnittää huomiota erityisesti kysymyksiin, miksi ja miten organisaatiot epäonnistuvat tämän kehittämistyön arjen tukemisessa. Avatessaan oven innovaatiotoiminnan kulissien taakse väitöskirja valottaa niitä jännitteitä, jotka vallitsevat ideoiden kehittämisen arjen ja siitä käydyn formaalin keskustelun välillä. Tutkimus perustuu rikkaaseen haastattelu- ja havainnointiaineistoon kolmessa suomalaisessa yrityksessä. Tutkimuksen kohteena ovat olleet teknologian kehittäjät.


Kaivattua ymmärrystä ideoiden kehittämisen käytänteistä

Vaikka innovatiivisuus on herättänyt laajalti kiinnostusta sekä tutkimuksen että käytännön toimijoiden piirissä, ideoiden kehittämistä on tutkittu yllättävän vähän käytänteiden tasolla. Erityisesti ideoiden kehittämiseen liittyvän yhteistyön yksityiskohdat ovat olleet harvoin tutkimuksen kohteena. Kaventaakseen tätä tietämyksellistä aukkoa Lempiälän väitöskirja tuo yhteen ymmärrystä kolmesta erilaisesta kirjallisuusperinteestä – innovaatioprosessin alkupään, innovatiivisuuden ja käytäntöjen tutkimuksesta – sekä tuottaa uutta empiiristä tietoa ideoiden kehittämisen käytänteistä.

Väitöskirja koostuu neljästä erillistutkimuksesta, joista ensimmäinen käsittelee innovatiivisen työn palkitsemiseen liittyviä haasteita, toinen radikaalin ideoinnin esteitä ryhmissä, kolmas innovaatiojohtamisen työkalujen ja yhteistyökäytänteiden välisiä ristiriitoja ja neljäs ideoiden salakuljetusta organisaatioissa.


Jännitteet johtuvat erilaisista ihanteista näyttämöllä ja sen takana

Tutkimus osoittaa, että ideoiden kehittäminen on perustavanlaatuisen yhteistoiminnallista, kontekstiin sidottua ja herkkää. Yhteistoiminnallisuus näkyy siinä, että ideoita rakennetaan yhdessä luotettujen kollegojen kanssa ja mustasukkaisuutta ideoista ilmenee oletettua harvemmin. Kontekstisidonnaisuus viittaa siihen, että ideat kumpuavat oman työn haasteista, vaativat välitöntä reagointia ja ovat sidoksissa luomishetkeen. Ideoiden kehittelyn herkkyys ilmentyy siinä, että usein ideoita pikemminkin salakuljetetaan kuin edistetään näkyvästi.

Lempiälän mukaan yllä kuvattu kehittämisen käytäntö on helposti ristiriidassa muodollisten tukirakenteiden kanssa. Laajemmin ilmaistuna, innovaatiotoiminnan näyttämön (front stage) ja kulissien takaisen (back stage) toiminnan välillä on jännitteitä. Lempiälän mukaan jännitteet johtuvat siitä, että näyttämö ja kulissien takainen toiminta perustuvat erilaisille ihanteille. Näyttämön ihanteita ovat selkeys, lineaarisuus ja objektiivisuus, kun taas käytäntö on iteratiivista, määrittymätöntä ja subjektiivista. Lisäksi näyttämöllä innovaatiotoimijat nähdään itsevarmoina esitaistelijoina kun taas kulissien takana myös epävarmuus tunnustetaan. Nämä jännitteet selittävät osaltaan innovaatiotoiminnan tukemisen haastavuutta innovaatioprosessin alkupäässä, ja niiden tunnistaminen helpottaa ideoiden kehittämisen organisatoristen esteiden poistamista. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät akateemisen yhteisön lisäksi kaikkia innovaatiotoiminnan parissa työskenteleviä
Vastaväittäjät:Garud, Raghu
professori
Pennsylvania State University, Yhdysvallat

Kustos:Lovio, Raimo
professori