Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Santavirta, Torsten. 
Otsikko:Essays on human capital development, wage dynamics and religious participation
Julkaistu:[Helsinki] : Aalto University, School of Economics, 2011
Ulkoasu:iv, 26, [125] s. : kuv. ; 25 cm.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 83/2011
Sarjan numero:83/2011
Vuosi:2011  Väitöspäivä: 2011-11-11
Aine:Kansantaloustiede
Laitos:Kansantaloustieteen laitos
Asiasanat:families; households; kotitaloudet; palkka; pay; perhe; psychology; psykologia; työ; work
Kieli:eng
Bibid:574890  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4281-7
Tiivistelmä (eng):This dissertation consists of four empirical essays and an introductory chapter that puts the findings of the separate essays into context. The first essay compares different wage setting models to one another using Finnish linked employer-employee data. The main finding of this essay is that during a job spell, past labor market conditions have only little persistent effects on a workers current wages. The following two essays study the long term consequences of evacuating Finnish child-evacuees to foster care in Sweden during World War II. The second essay shows that children assigned to a foster family of high socioeconomic status (SES) were more likely to be enrolled in general secondary school and more likely to graduate from University that the children placed in families of lower SES. The third essay finds a null effect of the evacuation program on adult depression while controlling for key preintervention variables. The fourth essay looks at how economic incentives affect church membership using Finnish data. The finding is that economic incentives do on average play a role in the likelihood of being a member of state church.
Väitöstiedote:
Ruotsalaisilla kasvattiperheillä merkittävä vaikutus sotalasten koulutustasoon

VTM Torsten Santavirran taloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja ”Essays on Human Capital Development, Wage Dynamics, and Religious Participation” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Economicum-rakennuksen luentosalissa, Arkadiankatu 7 perjantaina 11. marraskuuta kello 14.15 alkaen. Väitöskirjan otsikko suomeksi on: “Esseitä inhimillisen pääoman kehityksestä, palkkadynamiikasta ja kirkkoon kuulumisesta”.
Väitöskirja koostuu neljästä erillisestä esseestä, joista kahdessa tarkastellaan suomalaisia sotalapsia. Näistä toisessa tutkitaan väliaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia suomalaisten sotalasten koulutustasoon. Suomalaiset sotalapset päätyivät Ruotsissa kasvatusympäristöön, joka useimmiten oli riippumaton lasten omasta perhetaustasta tai geneettisestä perimästä. Siten kasvuympäristön vaikutusta voidaan tarkastella ilman geneettisiä tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan lapsuuden aikaisella sosioekonomisella kasvuympäristöllä, jolle lapsi on altistunut muutaman vuoden ajan varhaisessa kehitysvaiheessa, on keskimäärin huomattava merkitys hänen koulutustasoonsa.
Toisen maailmansodan aikana Suomesta lähetettiin Ruotsiin noin 50 000 lasta kansallisen lastensiirto-ohjelman kautta. Nämä sotalapset olivat noin viiden vuoden ikäisiä ja he viettivät kasvattiperheissä noin kaksi vuotta. Lastensiirrot toteutettiin järjestelmällisesti noudattaen lastensiirto-operaation käytäntöä. Lapsia käsiteltiin heille annetun vuoronumeron mukaan, eikä lapsilla ollut mukanaan tietoa perhetaustastaan. Tutkimuksessa käytetty aineisto yhdistää edustavalle otokselle sotalapsia sodanaikaista henkilötason rekisteriaineistoa laajaan kyselyhaastatteluun. Kyseessä on ensimmäinen laaja kvantitatiivinen aineisto, joka on kerätty edustavalle satunnaisotokselle sotalapsia.
Toisessa sotalapsia käsittelevässä esseessä tarkastellaan sotalapseuden vaikutusta aikuisiän pitkäaikaismasennukseen. Tulosten mukaan sotalapset eivät eroa tilastollisesti merkittävästi verrokeistaan. Tutkimuksessa vertaillaan edustavaa otosta sotalapsia verrokkiryhmään vakioiden demografiset tekijät, sosioekonominen tausta ja sotalapseksi päätymisen valintakriteerit.

Palkkojen pysyvyys pienempää Suomessa

Väitöskirjan kolmannessa esseessä vertaillaan palkkasopimusmalleja, ja todetaan, etteivät suomalaiset yritykset implisiittisesti vakuuta työntekijöiden palkkoja vallitsevilta ulkoisilta markkinaolosuhteilta. Näyttää siltä, että työsuhteen aikana aikaisemmin vallinneet markkinaolosuhteet eivät merkittävästi vaikuta työntekijän nykyiseen palkkaan. Siten palkkojen pysyvyys on huomattavasti pienempää Suomessa kuin verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

Kirkollisveron korotus vähentää kirkkoon kuulumista

Väitöskirjan viimeisessä esseessä analysoidaan kirkollisveron vaikutusta kirkkoonkuulumispäätökseen hyödyntäen suomalaista henkilötason rekisteriaineistoa. Tulokset viittaavat siihen, että koko väestön tasolla verokannustinten keskimääräinen vaikutus kirkkoon kuulumiseen on tilastollisesti merkitsevä ja käytännössä merkittävän kokoinen. Tulosten mukaan yhden keskipoikkeaman kokoinen kirkollisveron korotus (noin 140 euroa vuodessa) laskee ihmisten todennäköisyyttä kuulua kirkkoon noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Vastaväittäjät:Lindahl, Mikael
professori
Upsalan yliopisto, Ruotsi

Kustos:Ilmakunnas, Pekka
professori