Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Olava, Juha 
Otsikko:Strategiatyökalujen organisaatiopoliittinen käyttö konsernin muutostilanteessa
Julkaistu:Espoo : Aalto University, 2012.
Ulkoasu:
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4942 ; 48/2012
Sarjan numero:48/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2012-05-25
Aine:Organisaatiot ja johtaminen
Laitos:Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [2057 KB]
Asiasanat:change; companies; consolidated companies; johtaminen; konsernit; management; muutos; organisaatio; organization; power; strategia; strategy; valta; yritykset
Kieli:fin
Bibid:609025  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4596-2
Tiivistelmä (eng):This dissertation examines the use of strategy tools in an organizational political context. The term organizational politics refers to the activities of individuals and organizational sub-groups which promote their own views and interests. Organizational politics involve actions with which individuals and sub-groups acquire, create and use power.

This dissertation is a case study of a large insurance and financial services company undergoing a significant change. The empirical data was produced by participatory methods. Admission to the case organization was achieved by utilizing a consulting project ongoing in the organization. The researcher was involved in the project as a representative of the consulting company.

A great majority of research exploring strategy tools has taken little notice of the organizational political aspect. However, very recently a few such studies have appeared. This dissertation participates in this emerging discussion of strategy tool usage by enlightening the phenomenon of the organizational politics of choosing and customizing strategy tools.

The research results show that different activity-based managerial groups may for organizational political reasons strongly disagree about the most suitable strategy process model for their organization. The managerial groups of the case organization actively legitimized their own views of the perfect strategy process model. They promised success for the organization as a whole by using attractive managerial and economic criteria. Deeper analysis, however, reveals that each suggested model would have significantly strengthened the position of the supporting managerial group at the expense of other managerial groups.

The example of the case organization shows that the executives at the highest corporate level may find means to turn this power struggle phenomenon to their benefit – even in the midst of a difficult and tense structural change. Competition for control of the strategy process can be steered from the present towards the future. This is done by launching new strategy tools designed for the calmer future already in the middle of the ongoing dramatic change, and by giving the power hungry managerial groups special privileges in developing these strategy tool solutions of tomorrow. All this has great potential to turn the organization's critical organizational political attention away from the acute strategy process.

This dissertation also identifies and considers other related mechanisms of the organizational political use of strategy tools. Furthermore, it offers explanations to how the organizational political use of strategy tools is possible in the first place.
Tiivistelmä (fin):Tarkastelen tässä väitöskirjatutkimuksessa strategiatyökalujen käytön organisaatiopoliittisia aspekteja. Termillä organisaatiopolitiikka tarkoitan toimintaa, jolla organisaatioiden yksilöt ja ryhmät edistävät omia näkemyksiään ja intressejään. Organisaatiopolitiikkaa ovat sellaiset aktiviteetit, joilla yksilöt ja ryhmät hankkivat, luovat ja käyttävät valtaa.

Työni on merkittävää muutosvaihetta eläneessä vakuutus- ja rahoitusalan konsernissa toteutettu tapaustutkimus. Hyödynsin empiirisen aineiston tuottamisessa tutkijan osallistumiseen perustuvia menetelmiä. Sisäänpääsy organisaatioon ja osallistuva ote tuli mahdolliseksi kohdeyritykseni strategiaprosessia fasilitoivan konsultointiprojektin myötä: Olin mukana projektissa konsultoivan toimiston edustajana.

Enemmistö strategiatyökaluja käsittelevistä tutkimuksista jättää niiden käyttöön liittyvän organisaatiopolitiikan käytännöllisesti katsoen huomiotta. Aivan viime aikoina on kuitenkin ilmestynyt tutkimuksia, jotka tunnistavat myös tämän ulottuvuuden. Tutkimukseni myötä osallistun tähän tuoreeseen strategiatyökalujen käyttöä koskevaan keskusteluun strategiatyökalujen valinnan ja räätälöinnin organisaatiopolitiikkaa valottavalla puheenvuorolla.

Tutkimustulosteni perusteella johtajiston erilaisten tehtäväperusteisten toimijaryhmien kesken voi esiintyä organisaatiopoliittisista syistä merkittävää erimielisyyttä siitä, millainen organisaationsa strategiaprosessin strategiatyökaluineen pitäisi olla. Kohdeorganisaationi johtajistoryhmät legitimoivat aktiivisesti suosittelemiansa strategiaprosessin ihannemalleja yhteishyödyllisillä liikkeenjohdollisilla ja liiketaloudellisilla perusteilla. Analyysini kuitenkin paljastaa, että ehdotettujen versioiden käytänteet olisivat toteutuessaan puolustaneet ja vahvistaneet nimenomaan suosittelevan ryhmän omaa toimivaltaa strategiaprosessissa.

Tutkimukseni kohdeorganisaation tarjoaman esimerkin perusteella ylin konsernijohto voi myös hyötyä edellä kuvatusta johtajistoryhmien vallantavoitteluilmiöstä – jopa keskellä organisaatiopoliittisesti jännittynyttä muutostilannetta. Konsernijohto voi suunnata tätä strategiatyökalujen valinnoista ja käyttösovelluksista käytävää organisaatiopoliittista valtakamppailua ajallisesti. Tämä tapahtuu käynnistelemällä tulevaisuudessa häämöttävien vakaampien aikojen suunnittelutyökaluja jo akuutissa muutosvaiheessa ja tarjoamalla valtaa havitteleville johtajistoryhmille erivapauksia näiden tulevaisuuden työkalujen kehityksessä ja toteutuksessa. Näin lietsotaan tulevaisuuden strategiaprosessia koskevaa kamppailutilannetta, mikä vähentää akuuttiin strategiaprosessiin kohdistuvaa kriittistä organisaatiopoliittista huomiota.

Tunnistan ja pohdin tutkimuksessani myös muita strategiatyökalujen organisaatiopoliittisen käytön mekanismeja. Lisäksi otan kantaa siihen, miten strategiatyökalujen organisaatiopoliittinen käyttö on ylipäätänsä mahdollista.
Väitöstiedote:
Strategiatyökalut vallankäytön välineinä yrityksessä

Suosittuja strategiatyökaluja yrityksissä ovat esimerkiksi SWOT-analyysi ja tuloskortit. Strategiatyökaluja pidetään välineinä, jotka tarjoavat yrityksille käytännönläheisiä keinoja hyödyntää tieteen teorioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Tämä on kuitenkin vain yksi puoli kokonaiskuvasta.

VTM Juha Olavan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemän väitöskirjan mukaan strategiatyökalut voidaan valjastaa myös edistämään yksilöiden ja ryhmien omia näkemyksiä ja intressejä yrityksessä. Olavan väitöskirja tutkii strategiatyökaluja yrityksen sisäisen valtakamppailun ja vallankäytön välineinä.

Strategiatyökalujen organisaatiopoliittinen käyttö pohjautuu Olavan mukaan kahteen tekijään. Ensinnäkin vallitsevat liikkeenjohtamisen diskurssit tarjoavat paljon perusteluja valinnalle ja räätälöinnille, joiden taakse työkalujen organisaatiopoliittiset piirteet voidaan piilottaa. Yritysten moraalijärjestelmät varmistavat syntyneiden kulissien pystyssä pysymisen. Moraalijärjestelmät tekevät työkalujen organisaatiopoliittisten vaikutusten julkituomisen äärimmäisen vaikeaksi.

Johto myös hyötyy vallantavoittelusta yrityksessä

Tutkimustulosten mukaan johtajiston tehtäväperusteiset ryhmät voivat olla organisaatiopoliittisista syistä erimieltä sopivimmasta strategiaprosessin mallista. Johtajat puolustivat aktiivisesti suosimiansa malleja liikkeenjohdollisilla ja liiketaloudellisilla perusteilla. Olavan analyysi kuitenkin paljastaa, että ehdotetut mallit olisivat toteutuessaan vahvistaneet juuri suosittelevien johtajien omaa toimivaltaa strategiaprosessissa.

Tutkimuksen mukaan yrityksen ylin konsernijohto voi myös hyötyä muiden johtajiston ryhmien vallantavoittelusta. Konsernijohto voi suunnata strategiatyökalujen valinnoista käytävää valtakamppailua ajallisesti. Esimerkiksi vakaampien aikojen suunnittelutyökaluja voidaan käynnistellä jo muutostilanteessa.

Lisäksi valtaa havitteleville johtajille voidaan tarjota erivapauksia näiden tulevaisuuden työkalujen kehityksessä ja toteutuksessa. Siten lietsotaan tulevaa strategiaprosessia koskevaa kamppailua ja viedään huomiota pois akuutista strategiaprosessista.
Vastaväittäjät:Juuti, Pauli
professori
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Suomi

Kustos:Lilja, Kari
professori