Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Ledyaeva, Svetlana. 
Otsikko:Empirical essays on Russia's macroeconomic and integration development in transition era
Julkaistu:[Helsinki] : Aalto University, School of Economics, Department of Economics, 2012
Ulkoasu:172 s. : kuv. ; 25 cm.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 54/2012
Sarjan numero:54/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2012-06-08
Aine:Taloustiede
Laitos:Taloustieteen laitos
Asiasanat:economic growth; foreign investments; integraatio; integration; macroeconomics; makrotalous; rakennemuutos; Russia; structural change; taloudellinen kasvu; ulkomaiset investoinnit; Venäjä
Kieli:eng
Bibid:609100  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4612-9
Tiivistelmä (eng):The dissertation empirically studies macroeconomic and integration issues in Russia during transition period. In the first part of dissertation we focus on economic growth in Russia and in the second part we analyze patterns of foreign investment in Russian economy. Both issues are very important for achieving strategic goals of country’s development.

The dissertation consists of four research essays. It makes contributions to two kinds of literature. First, it contributes to the literature on Russian economic transformation and second, it adds to the literature on international economics.

In the first essay we specify a modification of Barro and Sala-i-Martin empirical framework of growth model to examine determinants of per capita growth in 74 Russian regions during period of 1996-2005. We find that in general regional growth in 1996-2005 is explained by the initial level of region’s economic development, the 1998 financial crisis, domestic investments, and exports.

In the second essay we assess the direct and indirect impacts of oil price shocks on Russia and its main trading partners. The indirect impacts are transmitted through foreign trade. VAR models for different countries are linked together via a trade matrix. We find that in general Russia benefits from oil price shocks. However, Russian economy is hurt by indirect effects of positive oil price shocks (albeit this negative indirect effect is quite small), as economic activity in their exporter countries suffers. For Russia’s trading partners (all net oil-importers), the effects are more diverse. In some countries, output falls in response to an oil price shock, while other countries seem to be relatively immune to oil price changes.

In the third essay we study the determinants and dominant strategies of FDI inflows into Russian regions before and after the 1998 financial crisis. We utilize a spatial autoregressive model of cross-sectional and panel data. We find that the important determinants of FDI inflows into Russian regions since transition are market size, the presence of large cities and sea ports, oil and gas availability, proximity to European market and political and legislative risks. Our results also indicate a shift from horizontal FDI strategy to vertical FDI strategy after 1998 financial crisis.

The fourth essay examines how foreign ownership strategies in Russia are influenced by the corruption distance between the home country and Russia. It also examines how anticorruption regulation in the home country affects the modal choice. Based on transaction cost and resource-based theories, the modal choice is viewed as a trade-off between the benefits and costs of having a local partner. In the case of Russia, the benefits were found to exceed the costs, as corruption distance and anti-corruption legislation in force in the home country are positively related to shared ownership.
Väitöstiedote:
Kotimaiset investoinnit ja vienti Venäjän talouskasvun tärkeimmät vauhdittajat

Kotimaiset investoinnit ja vienti ovat tärkeimpiä talouskasvua edistäviä tekijöitä koko Venäjällä. Tähän tulokseen on päätynyt kauppatieteiden lisensiaatti Svetlana Ledyaeva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tutkimuksessa.

Venäjän talous ja muu Neuvostoliitto perustuivat noin 70 vuoden ajan keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 Venäjä on alkanut kehittää markkinatalouttaan.

Ledyaeva keskittyy tutkimuksessaan pääasiassa makrotaloutta ja kansainvälistä integraatiota koskeviin kysymyksiin kaudella, jolloin Venäjä siirtyi suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Tutkimuksessa keskitytään myös Venäjän talouskasvuun ja analysoidaan ulkomaisten investointien rakennetta Venäjän taloudessa. Molemmat kysymykset ovat keskeisiä maan strategisten kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Monet tekijät vaikuttavat suorien ulkomaisten investointien määrään

Ledyaeva tarkastelee myös öljyn hintasokkien, eli hinnan rajujen nousujen, vaikutuksia öljyntuottaja- ja öljynkuluttajamaiden talouksiin ja vaikutusten leviämistä ulkomaankaupan kautta. Tutkimustulosten mukaan Venäjä, joka on öljyn nettoviejä, hyötyy öljyn hintasokeista niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tärkeimpien kauppakumppanien kautta Venäjään kuitenkin heijastuu myös epäsuora kielteinen vaikutus, vaikkakin varsin heikko sellainen.

Lopuksi Ledyaeva tutkii ulkomaisten sijoittajien strategioita Venäjän taloudessa. Ledyaeva toteaa, että siirtymäkaudesta lähtien ulkomaisten investointien määrään on vaikuttanut moni tärkeä tekijä. Vaikuttavia tekijöitä ovat markkinoiden koko, suurten kaupunkien ja merisatamien läheisyys, öljyn ja kaasun saatavuus, Euroopan markkinoiden läheisyys sekä poliittiset ja lainsäädäntöön liittyvät riskit.

Ledyaeva tarkastelee myös, miten sijoittajan kotimaan ja Venäjän välisen korruptioasteen absoluuttisen eron suuruus (corruption distance) ja sijoittajan kotimaan korruption vastainen lainsäädäntö vaikuttavat ulkomaisten toimijoiden omistajuusstrategioihin Venäjällä (yhteisomistus venäläisten kumppanien kanssa verrattuna ulkomaisten omistajien täyteen omistajuuteen).

Omistajuussuhteen muodon valintaa pidetään kompromissina paikallisen kumppanin tuomien etujen ja haittojen välillä. Venäjän tapauksessa edut katsottiin haittoja suuremmiksi, sillä korruptiotasojen ero ja sijoittajan kotimaassa voimassa oleva korruption vastainen lainsäädäntö liittyvät yhteisomistukseen.
Vastaväittäjät:Davies, Ronald
professori
University College Dublin, Irlanti

Kustos:Haaparanta, Pertti
professori