Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Laakso, Tapio 
Otsikko:Yrityssaneerausohjelman onnistuminen : käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma
Julkaistu:Espoo : Aalto University, 2012.
Ulkoasu:180 s.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, 1799-4934 ; 163/2012
Sarjan numero:163/2012
Vuosi:2012  Väitöspäivä: 2013-01-11
Aine:Tietojärjestelmätiede
Laitos:Tieto- ja palvelutalouden laitos
Asiasanat:agentit; agents; bankruptcy; behavioral economics; behaviour; companies; entrepreneurs; incentives; kannustaminen; konkurssit; käyttäytyminen; käyttäytymisen taloustiede; likviditeetti; liquidity; reorganization; risk; riski; saneeraus; yrittäjät; yritykset
Kieli:fin
Bibid:626656  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-4947-2
Tiivistelmä (eng):Restructuring programmes approved by court might be interrupted by liquidating bankruptcy. This Finnish case is similar to USA case where an enterprise is entering into bankruptcy proceedings while consummating confirmed reorganization plan. In general, the interruption rate is considered too high although it varies cross legislations. Quite typically only about half of the programmes (plans) will reach the consummation. A plethora of explanations have been given as to what are the failures' reasons. The discourse has not reached any agreement. Researchers, legislators, and lawyers are hunting for better understanding. The shortage of knowledge has been and is still a heavy burden for the whole system. The research presented here has a completely different approach to the tradition. The entrepreneur with a newly approved programme (confirmed plan) will be considered to be in a similar situation as an entrepreneur at her initial business start. The two groups of enterprises have similar survival expectations. From the new business research tradition we can learn about entrepreneurial behaviour while under meek conditions. There are still differences between the groups. The most apparent difference is that an entrepreneur with a reorganization plan is a sort of manifested agent for the creditors. She cannot consider herself "a free agent" as when starting her enterprise. The behavioural agency model leads us to risk orientation issues while running the business. The prospect theory is a powerful conceptual tool to describe individual risk orientation. Prospect theory, together with opportunity cost considerations, comprises a prolific ground to explain failures of reorganization plans. Through consummation the full discretion for the enterprise assets will be returned to the entrepreneur. The future value of the business under reorganization is the incentive like a traditional option for the entrepreneur to guide her in decision making. As prospect theory teaches us, the reward level pushes the entrepreneur to behave as a risk seeker in some cases. In some other cases the behaviour is risk averse. An optimal incentive does not drive the entrepreneur especially to seek or to avoid risks. This long run risk neutrality seems to be most favourable for survival expectations. The results have many obvious avenues to advance in research and in practise; in developing insolvency systems and in developing support systems for small enterprises in general.
Väitöstiedote:
Yrityssaneerausohjelma onnistuu, jos kannustin ja riskiasenne ovat oikeat

Yrityssaneerausohjelman onnistumiseen vaikuttavat yrittäjän kannustimet ja riskiasenne. Kun saneerausohjelman loppuun suorittaneet yrittäjät saavat maltillisen palkkion, ohjelmia keskeytetään vähän. Jos taas palkkio on liian suuri tai liian pieni, ohjelma jää useammin kesken.
Tämä käy ilmi FK Tapio Laakson Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta. Tuloksia voi soveltaa saneeraustutkimukseen ja -käytäntöön, mutta myös laajemmin pienten yritysten tutkimukseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen, jopa pk-yritysten rahoitukseen.

Laakson mukaan maltillinen palkkio ohjelman onnistumisesta edistää tervettä harkintaa riskiottoon ja siivittää parhaaseen menestykseen. Pieni palkkio ruokkii riskihakuista asennetta, joka kasvattaa ohjelman keskeytymisriskiä. Sen sijaan suuri palkkio houkuttelee liikaan varovaisuuteen, jolla taas ei saada riittävää kannattavuutta.

Yrityksen arvo ohjelman päättymishetkellä on yrittäjän palkkio ja toimii kannustimena, jonka takia osa yrittäjistä toimii riskihakuisesti ja osa riskipakoisesti. Riskeihin neutraalisti ja harkinnalla suhtautuvat pärjäävät parhaiten.

Saneerausohjelmaa toteuttavalla ja aloittavalla yrityksellä samankaltaisuuksia

Yrityssaneerauslain mukaisesti vahvistettavista ohjelmista noin puolet keskeytyy ja lähes aina konkurssiin. Keskeytymiset painottuvat saneeraukseen hakeutuneista pieniin ja suuriin yrityksiin. Keskikokoiset saneerausyritykset selviävät parhaiten ohjelmasta. Lähes kaikki suomalaiset saneerausyritykset ovat yrittäjävetoisia yrityksiä.

Laakson tutkimus lähestyy ohjelman onnistumista aiemmasta poikkeavalla oletuksella rinnastaen vahvistetun saneerausohjelman aloittavaan yritykseen. Aloittavilla yrityksillä ja ”fresh start”-yrityksillä on esimerkiksi samanlainen elinaikaodotus, ne ovat tyypillisesti Suomessa yrittäjävetoisia, ja yrittäjäaines on samaa.

Tutkimuksen mukaan syy saneerausohjelmien keskeytymiselle on löytynyt kun lisäksi huomioidaan vaihtoehtoiskustannukset, esimerkiksi yrittäjän muut
Vastaväittäjät:Niskanen, Mervi
professori
Itä-Suomen yliopisto, Suomi

Kustos:Saarinen, Timo
professor