Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Kuusi, Tero 
Otsikko:Essays on information and communications technology, structural change, and economic growth
Julkaistu:Helsinki : Aalto University, 2013
Ulkoasu:203 s.
Sarja:Aalto University publication series. DOCTORAL DISSERTATIONS, ISSN 1799-4934 ; 153/2013
Sarjan numero:153/2013
Vuosi:2013  Väitöspäivä: 2013-11-01
Aine:Taloustiede
Laitos:Taloustieteen laitos
Elektroninen väitöskirja: » väitöskirja pdf-muodossa   [3058 KB]
Asiasanat:economic growth; economics; industry; information technology; kansantaloustiede; knowledge economy; mallit; models; palvelut; rakennemuutos; service; structural change; taloudellinen kasvu; teollisuus; tietotalous; tietotekniikka
Kieli:eng
Bibid:642729  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:978-952-60-5357-8
Tiivistelmä (eng):Over the past few decades technology has been a source of profound economic transformation. This dissertation is a collection of essays concerning the key features of the process. The work extends traditional macroeconomic growth models to better describe and quantify the reorganization of production associated with the information and communications technology (ICT) revolution and the structural change accompanied by technological progress. Furthermore, it seeks new ways to analyze the economic impact of the policy changes involved in the transformation.

The first essay concerns the dynamics of ICT adaptation and the productivity gaps across advanced nations. Recent productivity statistics suggest that the ICT revolution is accompanied by widening productivity gaps. They may reflect differences in countries ability to make complementary innovations in organizations to foster successful adaptation of the technology. The essay provides an elaborate theoretical description of the productivity impacts of ICT adaptation, when complementary innovations exist. It suggests that the use of standard methods may lead to underestimate the role of ICT in generating productivity gaps. Instead, this paper uses an alternative labor productivity growth factorization and finds that ICT has a significant role in generating productivity gaps across advanced countries.

The second essay studies structural changes and economic growth in the knowledge economy with a multi-sector dynamic general equilibrium growth model. The essay finds that ICT has a large role in determining long-term economic growth (40.9 percent in Finland). Furthermore, the analysis suggests that the growth rate of the economy remains stable despite large differences in sector-specific trends in technology due to the input-specific nature of ICT. The essay also finds that drivers of structural changes in consumption, value added, and hours have different origins.

The third essay considers the collapse of the Finnish investment-led growth policy as a contributing factor to the Finnish Great Depression of the early 1990s. The policy change is analyzed with a dynamic general equilibrium model as a lifting of an investment-tax credit. The paper finds that the constructed policy change helps the model to replicate the depth and the persistence of the Finnish crisis in terms of a fall in employment, output, and investment. A reasonably sized financial crisis alone cannot explain the contraction and largely fails to account for the following long slump.
Tiivistelmä (fin):Teknologinen kehitys on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut voimakkaan taloudellisen rakennemuutoksen lähde. Tämän väitöskirjan esseissä tarkastellaan rakennemuutoksen keskeisiä piirteitä. Väitöskirja parantaa nykyisiä makrotaloudellisia kasvumalleja, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon informaatioteknologisen (ICT) vallankumouksen synnyttämiä muutoksia organisaatioissa ja talouden toimialarakenteessa. Lisäksi väitöskirja tutkii rakennemuutokseen liittyvien talouspoliittisten uudistusten kansantaloudellisia vaikutuksia.

Työ jakautuu kolmeen esseeseen ja johdantolukuun. Ensimmäinen essee tarkastelee ICT:n käyttöönoton tuottavuusvaikutuksia. Samalla, kun ICT mahdollistaa tuotantotapojen kehittämisen laajasti sen oman tuotannon ulkopuolella, tilastot viittaavat myös siihen, että uusi teknologia on edesauttanut maidenvälisten tuottavuuserojen kasvua. Essee esittelee makrotaloudellisen kasvumallin, jossa teknologian käyttöön liittyvät komplementaariset innovaatiot vaikuttavat tuottavuuseroihin. Teoreettinen analyysi osoittaa, että teknologian merkitys tuottavuuserojen selittäjänä voi hämärtyä, jos sen merkityksen mittaamiseen käytetään perinteistä, tuotantojoustoon perustuvaa, mittaustapaa. Essee esittää vaihtoehtoehtoisen tavan eritellä ICT:n tuottavuusvaikutuksia ja osoittaa menetelmän avulla, että ICT:llä on tiedettyä suurempi merkitys tuottavuuserojen selittäjänä.

Toinen essee tarkastelee tietotalouden rakennemuutosta ja kasvua sektoritasoisen kokonaistasapainomallin avulla. Tarkastelu osoittaa, että ICT:llä on keskeinen rooli talouskasvussa (40.9 prosenttia pitkän aikavälin kasvusta Suomessa). Lisäksi kansantalouden kasvuvauhti voi pysyä vakaana riippumatta suurista eroista teknologisessa kehityksessä eri sektoreilla, koska ICT vaikuttaa kansantaloudessa pääsääntöisesti tuotantopanoksena ja tukee palvelusektorin tuottavuuskasvua. Essee tutkii myös kulutuksen, tuotannon ja työn rakennemuutoksen lähteitä.

Kolmas essee käsittelee Suomessa vallinneen investointivetoisen kasvupolitiikan murenemista 1990-luvun lamassa. Politiikan muutosta tarkastellaan dynaamisen kokonaistasapainomallin avulla. Esseessä osoitetaan, että kasvupolitiikan muutos kriisiolosuhteissa voi synnyttää syvän ja pitkittyneen työllisyyden, tuotannon ja investointien romahduksen. Sen sijaan finanssikriisi yksin ei tuota tarpeeksi suurta tuotannon romahdusta, eikä voi selittää lamaa seurannutta pitkittynyttä matalan resurssikäytön jaksoa.
Vastaväittäjät:Ripatti, Antti
professori
Helsingin yliopisto, Suomi

Kustos:Pohjola, Matti
professori