Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali

Muutos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tallennuksessa vuoden 2014 alusta

Kauppakorkeakoulun Aalto-sarjojen julkaisujen tiedot ja pdf-tiedostot löytyvät nyt Aaltodoc-julkaisuarkistosta
Väitöskirjoja myy ja välittää: Unigrafian kirjamyynti
books@unigrafia.fi, Puh. (09) 7010 2366

eDiss - Kauppakorkeakoulun väitöskirjat


Tekijä:Kosonen, Riitta 
Otsikko:Governance, the Local Regulation Process and Enterprise Adaptation in Post-Socialism. The Case of Vyborg
Sarja:Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A, ISSN 1237-556X; 199
Sarjan numero:A-199
Vuosi:2002  Väitöspäivä: 2002-06-07
Aine:Talousmaantiede
Asiasanat:Change; Companies; Economic geography; Muutos; Russia; Siirtymätalous; Talousmaantiede; Transition economy; Venäjä; Yritykset
Kieli:eng
Bibid:278621  |  Saatavuustiedot (Aalto-Finna)
ISBN:951-791-692-2
Tiivistelmä:
Väitöstiedote:
Yrityksen sopeutuminen ja paikallistalouden vakautuminen sosialismin murroksessa: hallinnointi- ja regulaatioteoreettinen tutkimus Viipurista

KTL Riitta Kososen talousmaantieteen alaan kuuluva väitöskirja "Governance, the Local Regulation Process, and Enterprise Adaptation in Post-Socialism: the Case of Vyborg" tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) perjantaina 7.6.2002. Tilaisuus alkaa kello 12 päärakennuksen Nokia-salissa, os. Runeberginkatu 14-16. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Tykkyläinen Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Jarmo Eronen HKKK:sta.

Tutkimuksessa selvitetään, miten sosialismin aikana perustetut yritykset, niiden perilliset ja uudet venäläiset ja ulkomaalaiset yritykset ovat selviytyneet järjestelmämuutoksesta, miten sosialismin ajalta periytyvät toimintatavat näkyvät yritysten sopeutumisessa ja miten eri sopeutumisstrategiat ovat vaikuttaneet paikallistalouden vakautumiseen ja kehitykseen. Yritysten sopeutumista tutkitaan Viipurissa analysoimalla, miten yritykset ovat organisoineet suhteensa julkiseen sektoriin, toisiin yrityksiin ja yrityksen sisäisiin toimijoihin.

Teoriakehikkona käytetään paikallistalouden tuotannon ja kulutuksen muotoja sekä niitä ylläpitävää, institutionaalista säätelyä eri aikakausina hahmottavaa regulaatioteoriaa. Tutkimuksessa kehitetään regulaatioteorian kykyä hahmottaa talousjärjestelmän evoluutiota selvittämällä yritysten toiminnan näkökulmasta, mistä paikallistaloutta ylläpitävä säätely koostuu, miten se toimii ja miten se muuttuu. Tutkimuksen käsitteellinen 'institutionaalisen tiheyden' malli nivoo regulaatioprosessin käytäntöön tutkimalla Viipurin yritysten yhteiskuntasuhteiden vuorovaikutusverkostoja, valtasuhteita sekä virallisia ja epävirallisia ongelmanratkaisutapoja. Myös suhteiden paikallisuuteen, paikalliskulttuuriin ja Viipurin sosiaaliseen yhtenäisyyteen kiinnitetään huomiota. Yritysten sopeutumista tutkitaan sosialistisesta Viipurista käsin hahmottamalla sosialismin aikaisten vuorovaikutusverkostojen ja käytäntöjen purkautumista, uusien syntymistä sekä vanhojen ja uusien verkostojen toisiinsa nivoutumista.

Tutkimus osoittaa, että sosialistinen, sotateollisuuteen painottunut Viipuri kehittyi ensin 1980-luvun lopulla mm. kooperatiivien yleistyttyä. Viipurin talous kuitenkin romahti Neuvostoliiton hajottua, kun yritykset menettivät markkinansa ja alihankkijansa. Talous on sittemmin tasapainottunut palvelujen ja kulutusorientoituneen tuotannon kasvun myötä. Tutkimuksen mukaan murroksen kivuliaisuus johtui Viipurin sosialisminaikaisen sosio-ekonomisen ja poliittisen koherenssin muutosjäykkyydestä. Sosialismin aikana yritykset olivat sopeutuneet keskusjohtoiseen suunnitteluun ja pyrkivät yhteiskuntasuhteissaan epävirallisin keinoin paikkaamaan talousjärjestelmän puutteita. Viipurin viralliset ja epäviralliset tuotannon ja kulutuksen muodot olivat tuolloin suhteellisen vakaat. Sosialismin romahdukseen sopeutumisen myötä Viipuriin on muodostunut erilaisia yritystyyppejä, joita tässä tutkimuksessa tunnistetaan kuusi sen mukaan, miten yritykset yhdistävät vanhaa ja uutta ajattelua toiminnassaan, miten ne ovat paikallisesti juurtuneita ja millainen vaikutus niillä on paikalliseen koherenssiin. Sosialismin perimä näkyy etenkin epävirallisina käytäntöinä, kuten vaihtokauppana tai henkilöverkostoihin tukeutumisena. Paikallisesti juurtuneimpia ovat uutta ja vanhaa ajattelua yhdistävät yritykset, jotka ovat yrityskohtaisen sopeutumisen lisäksi edistäneet paikallista vakautta. Sittemmin osa hybridi-muotoisista ratkaisuista, kuten esim. vaihtokauppa, on alkanut jarruttaa investointeja, kun taas osa, esimerkiksi henkilökohtainen vaikuttaminen, toimii edelleen. Kehitystä on hidastanut yritystypologian ristiriitoja aiheuttava yritystyyppi, joka on rikkonut paikallista koherenssia ja luonut yleistä epävarmuutta.
Vastaväittäjät:Tykkyläinen, Markku
professori
Joensuun yliopisto, Suomi

Kustos:Eronen, Jarmo
professori