eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12056.pdf   koko: 597 KB (611019)

Viime vuosina asuntomarkkinat ovat kehittyneet historiallisen samansuuntaisesti useissa OECD-maissa. Myös Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina, mutta maltillisemmin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Asuntojen hintakehitys on merkittävä tekijä, sillä asuminen muodostaa yhden kotitalouksien suurimmista menoeristä ja asuntovarallisuus on yleisesti kotitalouksien suurin varallisuuden muoto.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää vaikuttavatko asuntojen hintojen muutokset kotitalouksien kulutukseen. Tämän lisäksi tarkastellaan sitä, poikkeavatko Suomen tulokset kansainvälisestä vertailusta sekä pohditaan kysymystä siitä, mitä kautta vaikutus asuntojen hintojen muutoksesta kulutukseen syntyy.

Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään kirjallisuuskatsausta sekä empiiristä tutkimusta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee asuntomarkkina- ja kulutusteoriaa sekä aiempaa tutkimusta. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, jossa kulutusta selitetään asuntovarallisuudella sekä kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla.

Aineistona empiirisessä tutkimuksessa käytetään niin kansainvälistä paneeliaineistoa kuin aikasarjaaineistoa Suomesta. Kansainvälisessä vertailussa on mukana 13 OECD-maata, ja aineisto käsittää vuodet 1995–2006. Suomen aineisto on koottu vuosilta 1985–2007. Tulokseksi regressioanalyysista saadaan kansainvälisessä vertailussa kulutuksen 0,03–0,12 prosentin kasvu, kun asuntovarallisuus kasvaa prosentin. Pitkän aikavälin kasvuksi saadaan 0,09 prosenttia. Suomen osalta analyysin tulos on 0,21–0,25 prosentin kulutuksen kasvu. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin merkitsevyystasolla, eli asuntojen hintojen muutoksella on vaikutusta kulutukseen. Tulokset voidaan maltillisesti yleistää koskevaksi OECD-maita yleisesti, mutta ei-teollistuneiden maiden osalta päätelmiä ei voida tehdä. Tulosten perusteella ei voida päätellä yksittäisen maan asuntovarallisuuden vaikutusta kulutukseen.

Tulokset ovat samansuuntaiset aiemman tutkimuksen kanssa. Aiemman tutkimuksen tulokset vaikutuksen suuruudesta asuntovarallisuuden noustua prosentin ovat vaihdelleet Yhdysvaltain 0,04–0,08 prosentin ja OECD-maiden 0,11 prosentin kulutuksen kasvun välillä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan sanoa, että asuntojen hintojen muutosten vaikutus kulutukseen ei todennäköisesti ole puhdas varallisuusvaikutus, vaan taustalla on muita tekijöitä. On mahdollista, että kyseessä olisi pikemminkin lainauksen rajoitteiden lientymiseen tai marginaalikulutusasteiden eroihin liittyvä tekijä. Voidaan myös esittää, että varallisuusvaikutus on olemassa, kun hintojen muutokset tapahtuvat ns. asuntohintojen kuplassa.