eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12736.pdf   koko: 2 MB (1830744)

Tutkimuksen tavoitteet

Suomalaisten maksuhäiriöt ja velkaantuneisuus ovat nousseet huomattavasti 2000-luvulla. Ylivelkaantumiseen on esitetty yhtenä ratkaisuna niin sanottua positiivista luottotietorekisteriä, jonka avulla voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myös luotonantajien luottotappiotasoihin. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää positiivisen luottotietorekisterin toteutustapoja Euroopan Unionissa sekä Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena puolestaan on selvittää suomalaisten sidosryhmien näkemys positiivisesta luottotietorekisteristä sekä sen eduista, haitoista ja esteistä. Tutkimus vastaa myös kysymyksiin: tulisiko rekisteri perustaa Suomeen sekä missä laajuudessa sidosryhmät toivovat rekisterin käyttöönottoa.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen teoreettinen osa koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka perustuu aiempaan ulkomaiseen lähdekirjallisuuteen sekä katsaukseen Euroopassa toimivista positiivisista luottotietorekistereistä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin puolistrukturoiduin sidosryhmähaastatteluin. Tutkimusta varten haastateltiin 17 edustajaa 13 sidosryhmästä, lähinnä finanssisektorilta, jonka lisäksi näkökulmansa rekisteristä antoivat Kuluttajavirasto, Tietosuojavaltuutettu sekä Verohallinto.

Tutkimustulokset

Useimmat sidosryhmät pitivät positiivista luottotietorekisteriä pääsääntöisesti positiivisena asiana. Sidosryhmistä Kuluttajavirasto ja Tietosuojavaltuutettu eivät kuitenkaan pitäneet rekisteriä tarpeellisena. Haastatellut totesivat nykytilanteen olevan hyväksyttävä luottotappioiden osalta niiden ollessa jo nykyisellään alhaisella tasolla. Osa haastatteluista kuitenkin korosti, että rekisterillä voisi olla positiivisia vaikutuksia asiakkaansuojan näkökulmasta. Sidosryhmissä uskottiin, että rekisterin avulla voitaisiin osaltaan vaikuttaa sekä maksuhäiriöiden määrään että ylivelkaantumiseen. Sidosryhmät toivoivat rekisterin vaiheittaista käyttöönottoa, jossa ensiksi luotaisiin rekisteri, joka sisältäisi lainasaldot kaikista kuluttajan lainavastuista. Rekisteriä voitaisiin myöhemmin mahdollisesti laajentaa sisältämään tietoa kuluttajan maksukäyttäytymisestä, mikäli se koettaisiin hyödylliseksi. Muuttunut toimintaympäristö, erityisesti pikavippi-ilmiön syntyminen, puhuu myös positiivisen luottotietorekisterin perustamisen puolesta.