eThesis - Kauppakorkeakoulun sähköiset gradut

» hse_ethesis_12779.pdf   koko: 748 KB (765076)

Tutkimuksen tavoitteet Työn imun käsitettä voi lähestyä monista eri näkökulmista ja se voidaan nähdä ainakin toisaalta liike-elämän ja inhimillisen pääoman käsitteenä ja toisaalta tutkimuksen ja työhyvinvoinnin käsitteenä. Tässä tutkimuksessa mielenkiintoni kohdistuu ensisijaisesti työn imuun työhyvinvoinnin käsitteenä. Toisin sanoen, tavoitteenani on antaa ääni työntekijöille, ja antaa heidän omin sanoin kertoa miltä työn imu tuntuu ja millaisissa tilanteissa he kokevat tuntevansa työn imua. Lisäksi tavoitteenani on selvittää mitkä tekijät organisaatiossa vaikuttavat työntekijöiden mukaan heidän työn imuunsa. Tämä kysymys liittyy puolestaan enemmän liike-elämän näkökulmaan.

Tutkimusmenetelmät Haastattelin seitsemää Lindström Oy:ssä asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä AI-lähestymistapaa käyttäen. Tarkoituksenani oli saada heidät kertomaan tarinanomaisesti tilanteista, joissa he ovat kokeneet työn imua. Analysoin heidän vastauksiaan teemoittelun ja narratiivisen analyysin avulla ja tämän pohjalta rakensin kaksi tarinaa, innostuneen ja leipääntyneen työntekijän tarinat. Niiden tarkoituksena on havainnollistaa työn imun kokemista ja antaa ääni työntekijälle.

Keskeiset tutkimustulokset Tekemieni haastattelujen perusteella näyttää siltä, että eniten työn imun kokemiseen lindströmiläisten keskuudessa vaikuttavat hyvä ilmapiiri työpaikalla eli hyvät välit kollegoihin ja esimieheen, arvostuksen saaminen, vapaus ja itsenäisyys sekä sopivan haasteelliset työtehtävät. He kokevat työn imua erityisesti tilanteissa, joissa he tietävät, että työ on tärkeää. Myös tieto siitä, että on hyvä siinä mitä tekee, kasvattaa työn imua. Työn imun kokemista vähentää puolestaan ylivoimaisesti eniten kiireen tuntu. Näin ollen haastateltavat nimesivätkin ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi sen, että työtä olisi vähemmän tai tekijöitä enemmän. Työn imun kokemista lindströmiläiset kuvailivat seuraavasti; tunne siitä että aika kuluu töissä nopeasti, onnistumisen ilo, kyky nauttia työstä ja uusien haasteiden odottaminen.

Tulokseni ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa siltä osin kun sitä on tehty. Toisin sanoen, tarkasteltaessa työn imua liike-elämän ja inhimillisen pääoman käsitteenä, löysin samantyyppisiä työn imuun vaikuttavia tekijöitä kuin aikaisempi tutkimus. Sen sijaan en ole löytänyt muita tutkimuksia, joissa käsitettä lähestyttäisiin tutkimuksen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta, ja jossa kiinnostuksen kohteena olisivat työntekijöiden kokemukset työn imusta.