Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Laskentatoimi | 2012
Tutkielman numero: 12901
Henkilöstökyselyt – saatko sen mitä mittaat? Case työeläkevakuutusyhtiö
Tekijä: Lönnroth, Outi
Otsikko: Henkilöstökyselyt – saatko sen mitä mittaat? Case työeläkevakuutusyhtiö
Vuosi: 2012  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Laskentatoimi
Asiasanat: laskentatoimi; accounting; henkilöstöhallinto; personnel management; vakuutusyhtiöt; insurance companies; työeläkkeet; employment pensions; kyselyt; questionnaire; mittarit; ratings; organisaatio; organization; henkinen pääoma; intellectual capital
Sivumäärä: 92
Avainsanat: Aineeton pääoma, henkilöstökyselyt, subjektiivinen mittaaminen, organisaatiopääoma, inhimillinen pääoma
Tiivistelmä:
TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia haasteita subjektiiviseen henkilöstöresursseihin liittyvään mittaamiseen liittyy. Lisäksi tutkielman tavoitteena on kuvata, miten henkilöstökyselyin mitattavaa tietoa on tutkimuksen kohteeksi valitun yrityksen eri organisaatiotasoilla hyödynnetty. Edelleen tutkielmassa pyritään selvittämään, kuinka mittaaminen soveltuu kohdeorganisaation strategisen ohjauksen välineeksi tarkastelemalla mittareiden toimivuutta eri organisaatiotasoilla strategiakeskeisen johtamisen näkökulmasta. LÄHDEAINEISTO Tutkimuksen empiirinen lähdeaineisto kerättiin ensisijaisesti haastattelemalla kohdeorganisaation eri tasoilla toimivia esimiehiä yhtiön johtoryhmästä tiimiesimiestasolle saakka. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluja täydentävinä lähteinä käytettiin yrityksen sisäisiä ja julkisia lähteitä. Aineiston analysoimisessa hyödynnettiin aineetonta pääomaa, suorituskyvyn tasapainoista mittaamista sekä henkilöstöresurssien mittaamista käsittelevää koti- ja ulkomaista lähdekirjallisuutta. TULOKSET Tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että kohdeorganisaatiossa esiintyy tutkimuskirjallisuudessa esitetty klassinen aineettomaan pääomaan liittyvä mitattavien määreiden ja strategisten tulosten välinen ongelma; mitattujen määreiden ja strategisten tavoitteiden välistä suhdetta ei ole riittävästi tunnistettu. Mittaukset yleisesti korostivat jonkin määreen tasoa enemmän kuin määreen suhdetta johonkin strategiseen tavoitteeseen. Subjektiiviset kyselymittareiden tulokset eivät sellaisenaan ole riittävän erottelukykyisiä vaan ne vaativat organisaatiossa yhteistä keskustelua ja pohdintaa. Kohdeorganisaatiossa työyhteisökohtainen analyysi syntyy tulosten läpikäynnin yhteydessä, keskustelujen kautta. Kyselymittarit voivat toimia käytännönläheisenä keinona vahvistaa strategian mukaista toimintaa ja johtamiskulttuuria. Vahvistuminen ei kuitenkaan synny itsestään organisaation omaehtoisen oppimisen avulla vaan se vaatii ohjausta. Subjektiivisten mittareiden luonteen vuoksi viestinnällä voidaan havaita olevan keskeinen rooli, mikäli strategian mukaista toimintaa ja aineettoman pääoman arvoa halutaan vahvistaa subjektiivisen mittaamisen avulla. Kohdeorganisaatiossa henkilöstökyselymittareita ei erityisesti ole jäsennelty aineettoman pääoman eri komponenttien kautta. Havaintojen perusteella voidaan esittää, että aineettoman pääomaan sisältyvien inhimillisen- ja organisaatiopääoman komponenttien jäsentely voisi edistää näihin elementteihin liittyvien tekijöiden ohjaamista. Aineettoman pääoman mittaaminen on kontekstisidonnaista. Kohdeyrityksessä voidaan tulkita olevan useita erilaisen ulkoisen kontekstin omaavia toimintoja. Tutkimuksessa esitetään, että tällöin tavoiteohjaukseen liittyvät henkilöstökyselymittaukset tulisi eriyttää kontekstikohtaisiksi.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.