Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Yritysjuridiikka | 2013
Tutkielman numero: 13259
Lääkekorvausjärjestelmä - Patenttilaki osana suomalaista sosiaali- ja lääkeoikeutta
| Tekijä: | Lehtovirta, Erno |
| Otsikko: | Lääkekorvausjärjestelmä - Patenttilaki osana suomalaista sosiaali- ja lääkeoikeutta |
| Vuosi: | 2013 Kieli: fin |
| Laitos: | Laskentatoimen laitos |
| Aine: | Yritysjuridiikka |
| Asiasanat: | yritysjuridiikka; business law; sosiaalipolitiikka; social policy; terveystalous; health economics; lääkkeet; drugs; valtiontuki; government support; patentit; patents; lääketeollisuus; pharmaceutical industry; immateriaalioikeus; incorporeal right; hinnat; prices |
| Sivumäärä: | 93 |
| Avainsanat: | lääkekorvausjärjestelmä; patenttilaki; lääkelaki; sairausvakuutuslaki; patentin suojapiiri; menetelmäpatentti; tuotepatentti; patentin loukkaus; lääkeaine; viitehintajärjestelmä; HILA; Fimea; Kela |
| Tiivistelmä: |
Tutkielman tavoitteena oli selvittää lääkekorvausjärjestelmän kehittymistä sellaiseksi kuin sen tutkielman kirjoitushetkellä keväällä 2013 voimassa olevan lainsäädännön puitteissa on. Lääkekorvausjärjestelmä kuuluu osin sosiaalioikeuteen ja osin lääkeoikeuteen. Keskeisenä tekijänä on myös käsitelty patenttilakia, sen kehittymistä ja välillisiä vaikutuksia itse lääkekorvausjärjestelmään, joita suoraan sääteleviä lakeja ovat lääkelaki ja sairausvakuutuslaki.
Suomen patenttilainsäädäntö kehittyi lääkevalmisteita koskien huomattavasti eri tahdissa kuin Ruotsissa. Vuoteen 1995 asti lääkevalmisteen pystyi patentoimaan ainoastaan menetelmäpatentilla, tämän jälkeen tuotepatentti on ollut mahdollinen. Jo vuonna 1968 patenttilakiin jätettiin varauma tuotepatentointikiellosta lääkevalmisteita koskien kunnes keskeisimmät valtiot olisivat mahdollistaneet tuotepatentin. Ruotsissa tuotepatentti astui voimaan 1978, Suomessa kuitenkin vasta vuonna 1995. Epäsuhtaa tama aiheutti siksi, että myös menetelmäpatentilla suojattu lääkevalmiste sisälsi varsinaisen uutuudellisuuden arvonsa nimenomaan lopputuotteessa, kuten tuotepatentissakin ilmeisenä seikkana olisi. 2000-luvulla havahduttiin konkreetteihin toimiin alati kasvavia lääkekorvausmenoja kohtaan, tuloksena olivat: lääkevaihto eli geneerinen substituutio vuonna 2003, viitehintajärjestelmä vuonna 2009 ja kohtuullisten tukkuhintojen leikkaukset vuosina 2006 ja 2013. Lääkevalmisteiden pitkän kehitysajan johdosta aiemmin voimassa ollut tuotepatenttikielto mahdollisti rinnakkais- eli geneeristen lääkkeiden markkinoille tulon ennen kuin niiden kansainväliset tuotepatentit olivat päättyneet. Tämän johdosta alkupe- räislääkevalmisteiden markkinaosuudet niin pakkausten kuin eurojen suhteen laskivat merkittävästi aiheuttaen merkittäviä tappioita lääkealan toimijoille yhteiskunnallista tahoa lukuunottamatta. Konkreetteja esimerkkejä alaan liittyvien oikeustapauksien muodossa esitetään erityisesti patenttilainsäädäntöä koskevan osion yhteydessä ja keskeisien riitatapausten osallisten markkinakehitystä on esitetty tarkemmin. |
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.