Inside Into Aalto.fi
Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos | Kansainvälinen liiketoiminta | 2013
Tutkielman numero: 13292
Whistle blowing schemes in 20 biggest Finnish companies
Tekijä: Lahtinen, Kati
Otsikko: Whistle blowing schemes in 20 biggest Finnish companies
Vuosi: 2013  Kieli: eng
Laitos: Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos
Aine: Kansainvälinen liiketoiminta
Asiasanat: johtaminen; management; kansainväliset yhtiöt; international companies; yrityskulttuuri; corporate culture; ohjausjärjestelmät; control systems; yhteiskuntavastuu; corporate responsibility
Sivumäärä: 97
Kokoteksti:
» hse_ethesis_13292.pdf pdf  koko: 2 MB (1537676)
Avainsanat: ’Whistle blowing’ eli järjestelmä väärinkäytösten raportointiin, nimetön raportointi kanava, muodollinen raportointi kanava, Sarbanes-Oxley- laki 2002, UK Anti-Bribery- laki 2010, EU direktiivi 95/46/EC, yritysten sosiaalinen vastuu, institutionaalinen te
Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoitteet

Whistle blowing järjestelmät tutkimusaiheena on nuori ja kirjallisuutta on toistaiseksi vähän. Whistle blowing -järjestelmät ovat tällä hetkellä ajankohtainen aihe suomalaisissa yrityksissä. Ainoastaan yksi raportti on syventynyt whistle blowing -järjestelmiin Suomen kontekstissa (KPMG 2011). Tämän tutkimuksen tavoite on syventää ymmärrystä whistle blowing -järjestelmien nykytilasta suurimmissa suomalaisissa yrityksissä. Toiseksi tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat whistle blowing kanavien perustamiseen ja olemassaoloon tutkituissa yrityksissä. Nämä tavoitteet johtivat kahden tutkimuskysymyksen muotoutumiseen: I. Käyttävätkö suomalaiset yritykset whistle blowing järjestelmiä? ja II. Mitkä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat whistle blowing kanavien käyttöön ottamiseen yrityksissä?

Tutkimusmenetelmät

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, useiden tapausyksiköiden tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui yrityksien raporttien, dokumenttien ja internet-sivustojen analysoimisella, tavoitteena löytää viittauksia whistle blowing -järjestelmiin. Lisäksi aineiston kerääminen tapahtui teema-, puhelin- ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Tutkimus sisälsi 20 yrityksen 128 raporttia tai dokumenttia, lukuisia internet-sivustoja, jotka dokumentoitiin ja taltioitiin. Tutkimuksessa suoritettiin 16 haastattelua, joista kolme kasvokkain, viisi puhelimessa ja kahdeksan sähköpostin välityksellä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus osoittaa, että whistle blowing -järjestelmien käyttö on suurimmissa suomalaisissa yrityksissä yleistä. Kahdestakymmenestä tutkitusta yrityksestä lähes 90 prosenttia käytti whistle blowing -järjestelmää. Yli 60 prosenttia yrityksistä käytti lisäksi nimetöntä raportointikanavaa. Nimettömien raportointikanavien käyttämisen todettiin tutkimuksessa olevan ristiriidassa EU:n direktiivin 95/46/EY kanssa. Tutkimus osoitti lisäksi, että lainsäädäntö on pakottavin tekijä perustaa whistle blowing -järjestelmiä. Toiseksi sidostyhmien sitovat odotukset ja dynaamisen liiketoimintaympäristön luomat paineet ovat syy käyttää whistle blowing -kanavia tuomaan yrityksille lisää legitimiteettiä. Kolmanneksi kulttuurisidonnaiset tekijät, kuten luottamus ja uskottavuus, saattavat hidastaa tai estää whistle blowing kanavien käyttöönottoa Suomessa, koska tarvetta niihin ei nähdä.
Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa henkilökohtaista käyttöä varten. Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.