Kauppakorkeakoulun julkaisuportaali
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun gradujen tiedot nyt Aaltodocissa: Aaltodoc-julkaisuarkisto
Kauppakorkeakoulu | Laskentatoimen laitos | Yritysjuridiikka | 2014
Tutkielman numero: 13803
Rahoitusmarkkinoiden hybridi-instrumentit verotuksessa
Tekijä: Niemi, Jari
Otsikko: Rahoitusmarkkinoiden hybridi-instrumentit verotuksessa
Vuosi: 2014  Kieli: fin
Laitos: Laskentatoimen laitos
Aine: Yritysjuridiikka
Asiasanat: yritysjuridiikka; business law; rahoitusmarkkinat; financial markets; rahoitusinstrumentit; financial instruments; verotus; taxation
Sivumäärä: 54
Avainsanat: hybridi-instrumentti; verotus; optiolaina; etuoikeutettu osake; etuosake; voitto-osuuslaina; pa?a?omalaina; ikuinen laina; vaihtovelkakirjalaina; nollakorkolaina; indeksilaina
Tiivistelmä:
Tutkielma esittelee rahoitusmarkkinoilla yleistyneet hybridi-instrumentit, niiden verotuksen ja niihin liittyva?t ongelmakohdat. Nykyiset normit ja oikeuska?yta?nno?t Suomessa ja kansainva?lisesti identifioidaan seka? pyrita?a?n lo?yta?ma?a?n eri ratkaisuvaihtoehtoja ongelmakohtien ratkaisuun. Tutkimuksessa keskityta?a?n kahdeksaan hybridiin: etuoikeutettu osake, pa?a?oma-, vaihtovelkakirja-, optio-, voitto-osuus-, nollakorko- ja indeksilaina seka? ikuinen laina.

Hybridi-instrumenteiksi kutsutaan arvopapereita, jotka sisa?lta?va?t oman ja vieraan pa?a?oman ominaisuuksia. Ta?ma? tuo haasteita verotuksessa, koska yleensa? arvopaperit omaavat vain toisen pa?a?oman piirteita?. Suurimpia yleisia? ongelmia hybridi-instrumenttien verotuksessa on yksityiskohtaisen ja keskitetyn verolainsa?a?da?nno?n puute. Ta?ma? aiheuttaa tulkintaeroja, jolloin tuotto voidaan ma?a?ritella? koroksi tai osingoksi. Verovaikutukset eri osapuolille voivat olla suuria, koska esimerkiksi verova?hennyksiin vaikuttaa suoraan tuoton ma?a?rittely.

Suomen sisa?isissa? tapauksissa hybridi-instrumentin pa?a?omarakenne on ma?a?ra?nnyt verotusaseman. Jos hybridissa? hallitsevat vieraan pa?a?oman ominaisuudet, sen tuloa verotetaan korkona. Vastaavasti oman pa?a?oman ominaisuuksien hallitessa, sen tulo verotuksessa luokitellaan osingoksi.

EU:ssa direktiivit ja kansainva?lisesti verosopimukset mahdollistavat kaksinkertaisen verotuksen poistamisen. Ta?sta? huolimatta tulkintaerot eri valtioissa instrumenttityypeista? tuottavat nolla- ja moninkertaista verotusta. Etenkin kansainva?liset konsernit voivat ka?ytta?a? hybrideja? edulliseen sisa?iseen rahoitukseensa.

Tutkielmassa esille tulleiden erilaisten sa?a?nno?sten seka? ka?yta?nto?jen pohjalta on havaittavissa seuraavat hybridi-instrumenttien verotukselliset ratkaisumenetelma?t: oikeuska?yta?nto?pohjainen, pilkkominen, sisa?lto?painotteinen ja kokonaisarviopohjainen. Kaikkien ratkaisuvaihtoehtojen puoltavat ja vastustavat argumentit esitella?a?n. Kriittisen analyysin pohjalta tutkielma pa?a?tyy pilkkomismenetelma?a?n. Ta?ma?n tueksi ehdotetaan kokonaisarviopohjaista menetelma?a? monimutkaisten tapauksien ratkaisuun.

Pilkkomismenetelma?a? puoltavat useat argumentit. Nykyinen lainsa?a?da?nto? pohjautuu jo oman ja vieraan pa?a?oman jakoon, eika? menetelma? ole ristiriidassa direktiivien kanssa. Se antaa tarkasti oikean matemaattisen arvon ja sita? voi mukauttaa uusien tulevien hybridi-instrumenttien ilmestyessa?. Negatiivisina puolina voidaan pita?a? itse pilkkomisen mahdollista hankaluutta ja hitautta.

Kokonaisarviopohjainen menetelma? ei poissulje muita vaihtoehtoja. Sen hyva?na? puolena on tapauksien laaja tilannearvio. Ta?llo?in voidaan huomioida nykyinen lainsa?a?da?nto? ja oikeuska?yta?nto?, mutta on mahdollista ka?ytta?a? myo?s harkintaa erityispiirteiden osalta. Se voi tosin olla raskas ja tehoton laajemmassa mittakaavassa.
Graduja säilytetään Oppimiskeskuksessa Otaniemessä.